Maailman tunnetuimman eepoksen, Odysseian perusasetelma on melko yksinkertainen. Pienen Ithakan saaren hallitsija Odysseus lähtee Troijan sotaan ja hänen on määrä palata pian takaisin. Sota kestää kuitenkin vuosikausia.

Lisäksi Odysseus kohtaa pitkäksi venyvällä kotimatkallaan suuren määrän vastoinkäymisiä. Vaimo Penelopen usko miehensä paluuseen alkaa jo hiipua ja talossa majailevat kosijat käyvät entistä kuumempina. Myös poika Telemakhos tarvitsisi isäänsä voidakseen kasvaa pojasta mieheksi ja karkottaakseen tunkeilijat.

Fantasiakirjallisuuteen ja -kulttuuriin tottuneet lukijat voivat nyt lukea antiikin Kreikasta peräisin olevan tarinan entistä helpommin. Arto Kivimäen Odysseia lapsille yksinkertaistaa ja selkeyttää kuuluisaa eeposta laittamalla tapahtumat aikajärjestykseen. Lisäksi siinä on sopivassa suhteessa sankaruutta, jännitystä, fantasiaa, romantiikkaa, ihmissuhdeongelmia ja ennen kaikkea nykylukijoiden ja nykykatsojien rakastamaa toimintaa.

Matkamyytti, joka esiintyy puhtaimmillaan Taru sormusten herrasta -teoksessa, on täysin Odysseian perua. Odysseuksenkin matkaan liittyy paljon vaaroja ja uhrauksia, mutta tehtävä suoritetaan moninaisten auttajien avulla ja lopulta kotiinpaluu koittaa.

Myös Odysseuksen muodonmuutokset toistuvat tämän päivän toimintafantasian perusaineistossa, esimerkiksi uusissa Hämähäkkimies-elokuvissa. Vaaroista hirveimmät, eli Kykloopin kaltaiset hirviöt ovat nykyfantasialle aivan pakollista rekvisiittaa.

Keskeisiä erojakin löytyy, sillä nykyfantasiassa tärkein taistelu käydään yleensä pääpahaa vastaan, joka on ottamassa maailman haltuunsa. Odysseian loppunäytöksessä annetaan kyytiä vain tavallisille kuolevaisille. Matkalla vastaantulevat kuusipäisen Skyllan ja yksisilmäisen Kykloopin kaltaiset hirveät oliot kuuluvat myyttiseen maailmanjärjestykseen ja tasapainoon, eikä niitä ole tarkoituskaan tuhota. Niiden sijaan kosto kohdistuu ylhäisöpummeihin, jotka viettävät kosinnan verukkeella makeaa ja kallista elämää Odysseuksen talossa.

Kosijat uhkaavat myös Odysseuksen pojan, Telemakhoksen miehuutta, joten tarvitaan isän ja pojan liittoa palauttamaan hajonnut ydinperhe yhteen ja järjestys yhteisöön. Ei siis ole mitään uutta auringon alla — 2500 vuoteen.

Homeroksen 600–500 eKr. sepittämästä eepoksesta peräisin olevia teemoja ja henkilöitä vilisee edelleen myös arkikielessä. Puhutaan Troijan hevosesta, kun tavoitellaan viekkaasti jotakin päämäärää tietynkaltaisen lahjan avulla. Seireenien laulu -vertausta on käytetty useammankin naiskuoron esityksistä ja tietenkin miesten elämänharhailua ja vastoinkäymisiä verrataan usein Odysseuksen harharetkiin.

Otto Manninen suomensi Odysseian alkuperäiseen heksametrimittaan ensin vuonna 1924 ja myöhemmin 1942. Kulttikirjailija Pentti Saarikosken suomennos vuodelta 1972 ei ollut heksametriä, mutta se ei myöskään ollut suoranaisesti kertovassa muodossa, kuten juuri suomennettu lapsille ja nuorille suunnattu versio.

Antiikin kirjallisuuden kääntäjä, toimittaja ja popularisoija Arto Kivimäki on nyt tuonut antiikin aikaa entistä lähemmäksi nykylukijoita. Odysseia lapsille helpottaa tarinan hahmottamista kääntämällä tapahtumien järjestystä enemmän reaaliaikaan. Lisäksi tapahtumien näkökulmaa on siirretty Odysseukselta hänen pojalleen Telemakhokselle. Selkeällä nykykielellä kirjoitettua tekstiä tukee Mika Launiksen upea kuvitus.

Tarinan päähenkilöt:

Odysseus. Ithakan kuningas, älykäs ja monilahjainen mies, jonka onni on hylännyt ja viskannut perheensä luota vuosikausiksi sotaretkille.

Penelope. Odysseuksen vaimo, jota monet kosijat havittelevat, mutta joka odottaa uskollisesti merellä harhailevaa miestään.

Telemakhos. Ithakan prinssi. Äitiään puolustava ja isäänsä etsimään lähtevä Penelopen ja Odysseuksen poika.

Odysseuksen henkilöitä nykyajassa:

Apollon. Nuolia ampuva auringonjumala. Yhdysvaltain Apollo-avaruusohjelman symboli.

Akhilleus. Troijan sodan sankari ja kreikkalaisista sotilaista urhoollisin. Kuoli saatuaan myrkkynuolen kantapäähänsä, ainoaan paikkaan jota ei ollut suojattu. Nykyään Akilleen kantapäällä tarkoitetaan jonkun heikkoa kohtaa.

Helena. Maailman kaunein nainen. Ylijumala Zeuksen tytär, Spartan kuninkaan Menealoksen puoliso ja Penelopen serkku. Kaunis Helena on käsite edelleen.

Mentor. Odysseuksen ystävä ja uskollinen auttaja sekä Telemakhoksen tukija. Mentorointi on yksi nykyajan koulutusmaailman peruskäsitteistä.

Nestor. Vanha Troijan sodan sankari ja maineikas puhuja. Nimi merkitsee "kotiin palannutta". Myöhemmin nestoreiksi on nimitetty arkikielessä eri alojen kunniavanhuksia.

Odysseus. Tarinan päähenkilö. Nuori, vastikään naimisiin mennyt kuningas, joka jää yllättäen vuosiksi sotaretkelle muiden ruhtinaiden kanssa. Edelleen nuorten miesten elämänharhailua ja vastoinkäymisiä nimitetään Odys-seuksen harharetkiksi.

Poseidon. Merenjumala ja maan järisyttäjä. Veneiden ja laivojen kestonimi.

Sisyfos. Viekas hallitsija, joka rakensi Korintin kaupungin. Suututti itse kuoleman ja sai rangaistukseksi vierittää ikuisesti kivenlohkaretta vuoren huipulle. Sisyfoksen työ merkitsee arkikielessä turhaa tai hukkaan menevää työtä.