Turvallisuusneuvonantaja Sune Ekholm, 42, on työskennellyt turvallisuusalalla liki 24 vuotta. Alan työkokemusta hänellä on koti- ja ulkomailta, niin maalta kuin mereltäkin.

Armeijan jälkeen Ekholm toimi puolitoista vuotta rauhanturvaajana Damaskoksessa. Suomeen palattuaan hän kouluttautui mielisairaanhoitajaksi, mutta ei kokenut alaa omakseen. Niinpä 1989 hän lähti valvomaan järjestystä Ruotsin-laivoille. Jonkin ajan kuluttua hän lähti seilaamaan viideksi vuodeksi Kaukoidän merille.

— Laivojen kotisatamia olivat muun muassa Singapore, Phuket ja Hongkong. Valvoin laivoilla lähinnä kasinoiden turvallisuutta. Pelaajien valvonnassa käytettiin huipputeknistä kameravalvontaa. Tehtävänä oli saada huijarit kiinni, hän kertoo.

Turvallisuusalan yrittäjäksi Ekholm ryhtyi kymmenisen vuotta sitten tutustuttuaan nykyiseen liikekumppaniinsa. Miehet opiskelivat yhtä aikaa turvallisuusalan amk-tradenomeiksi.

Nykyisin Ekholm työskentelee vain harvoin perinteisissä järjestyksenvalvojan ja vartijan tehtävissä. Työkseen hän kouluttaa vartijoita ja järjestyksenvalvojia muun muassa Vantaan ammatillisessa koulutuskeskuksessa. Lisäksi hän on toiminut turvallisuuspäällikkönä muun muassa Tikkurilan Valtti-areenassa järjestetyissä tapahtumissa.

Vakiohäiriköt

Ekholmin mielestä mukavimpia työtehtäviä ovat lapsille ja perheille suunnattujen tapahtumien valvonta. Yleensä niissä on rento tunnelma.

Alkoholi sen sijaan lisää aina järjestyshäiriöiden riskiä.

— Tilanteiden ennakointi ja terve järki ovat järjestyksenvalvojan tärkeimmät työvälineet, hän sanoo.

Ekholmin mukaan järjestyksenvalvojan on osattava keskustella malttiaan menettämättä myös riitaa haastavien asiakkaiden kanssa. Ahkerimpia riidankylväjiä ovat hänen mielestään usein keski-ikäiset, päihtyneet miehet.

— Vakiohäiriköillä on ilmiömäinen kyky löytää toisen ulkonäöstä ja persoonasta heikot kohdat. Minua on monesti nimitelty kaljuksi kaljamahaksi. Ja tämä on vielä lievä esimerkki. Yleensä kuittaan heitot huumorilla.

— Järkkäri saa tosin pilailla vain omalla kustannuksellaan. Asiakkaasta ei ole koskaan lupa laskea leikkiä, Ekholm lisää.

Jämäkkä asenne

Koulutetulla valvojalla pitää olla kanttia ja taitoja katkaista torailu jämäkästi.

— Järjestyksenvalvoja pärjää yleensä puheella. Matala puheääni rauhoittaa. Jos kohtaamiseen liittyy väkivallan uhka, niin suosin kuuluvaa ääntä ja lyhyitä, käskymuotoisia lauseita. Seis tai rauhoitu -komennot ovat tehokkaita toistettuna. Rauhalliset eleet tehostavat viestin perillemenoa, Ekholm listaa.

— Vaarallisiin tilanteisiin ei saisi mennä koskaan väliin yksin ilman kollegoiden apua.

Ekholm on itse joutunut vain kahdesti turvautumaan hätävarjeluna kaasusumutteen käyttöön. Erilaisia hallintaotteita ja käsirautoja hän on joutunut käyttämään aika ajoin. Pitkää pamppua hän kantaa harvoin mukanaan, sillä hän on huomannut sen ärsyttävän ihmisiä.

— Kun järjestyksenvalvoja joutuu laittamaan jollekin käsiraudat, niin henkilö on ennen raudoittamista syyllistynyt johonkin rikokseen tai rikkomukseen, joka vaatii poliisien tulemista paikalle.

Vastuu turvallisuudesta

Lain mukaan järjestyksenvalvoja ylläpitää järjestystä ja estää onnettomuuksia sekä rikoksia tilaisuudessa, johon hänet on asetettu työskentelemään. Hänen tehtävänään on huolehtia sekä yleisön että esiintyjien turvallisuudesta.

Ekholmin mukaan järjestyksenvalvojan uskottavuus kärsii, jos hän ryhtyy kaveeraamaan yleisön tai esiintyjien kanssa. Nimikirjoitusten pyytämistä hän pitää ammatillisesti sopimattomana.

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on ennen kaikkea tarkkailla ihmisiä ja puuttua tilanteeseen, jos ilmaantuu ongelmia.

— Järkkärin ei tarvitse olla työssään tyly. Kohtelias käytös on usein eduksi, Ekholm painottaa.

— Toisinaan hommat voivat olla vastenmielisiä. Työt on silti hoidettava eikä kesken illan voi mennä piiloon itkemään, hän toteaa.

— Järjestyksenvalvojan uskottavuus kärsii, jos hän ryhtyy kaveeraamaan yleisön tai esiintyjien kanssa.