Hyvän olon tanssia
Taikku Hyvönen tuntee itämaisen tanssin salat.
Tanssinopettaja Taikku Hyvöstä haukotuttaa. Edellisenä viikonloppuna oli itämaisen tanssin festivaali, jossa hänellä oli erittäin tiivis ohjelma.
— Kestää jonkin aikaa päästä normaaliin päivärytmiin, kun on monta päivää puhunut ja tanssinut niin, ettei ole ehtinyt kunnolla syödä ja nukkua, siro nainen päivittelee.
Hyvösellä on seuraavaksi vuorossa tanssien harjoitteleminen eri ryhmien kanssa Vantaan seurakuntien juhannusjuhlille. Hän on tehnyt tilaisuudessa nähtävien itämaisten tanssien koreografiat.
— Idea juhannusjuhlilla esiintymisestä tuli pastori Tiina Partaselta. Hän on yksi oppilaistani, mutta ei silti esiinny juhlassa.
Kuntokallion kurssikeskuksen juhannusjuhlassa nähdään ryhmä, joka koostuu jo pitempään itämaista tanssia harrastaneista naisista. Se esittää egyptiläistä kansantanssia keppisaidia ja turkkilaista estraditanssia. Lisäksi juhlassa esitetään Persianlahden alueen kansantanssia khaleegya ja pohjoisegyptiläistä kansantanssia milaya-huivien kera.
Vanha hevostalli tanssisalina
Taikku Hyvönen on esittänyt ja opettanut itämaista tanssia yli kymmenen vuotta. Hän kiersi vuosikausia opetustyössä ympäri pääkaupunkiseutua, kunnes pari vuotta sitten perusti Simonkylään tanssitalon.
— Ostin talon ystäviltäni Kaija ja Juuso Juurikkalalta, jotka muuttivat pois Vantaalta. He saivat minut uskomaan, että minun kannattaisi yrittää tämäntyyppistä juttua.
Talkootöillä remontoidussa tanssistudiossa on noin 500 neliötä. Kivitalon alakerrassa on kaksi erikokoista tanssisalia, joita voi myös vuokrata. Yläkerrassa asuu Hyvönen perheineen.
1940–50-lukujen vaihteessa tehty rakennus oli aluksi hevostallina. Myöhemmin tiloissa on ollut vaikka minkälaista toimintaa.
— Taloon liittyy monen ihmisen historiaa, minkä vuoksi siellä on minusta jotenkin erikoinen tunnelma. Ainoa harmittava asia on, että ihmiset eivät tajua paikan olevan jonkun koti ja käyttävät pihaa surutta parkkipaikkana.
Harrastus sopii kaikenikäisille
Taikku Hyvösen ei ole tarvinnut katua yrittäjäksi ryhtymistään, sillä hänen tanssitalonsa on oppilasmäärältään nykyisin maan suurin itämaisen tanssin opetusta antava studio. Talossa pyörii kesää lukuun ottamatta joka arkipäivä ja viikonloppu eritasoisia tanssikursseja.
— Meillä on oppilaina paljon nuoria, peräti parisataa. Olen kehittänyt heitä varten discoriental-tanssin, jossa länsimainen diskotanssi yhdistyy itämaiseen tanssiin. Nuoria on mukana myös itämaisen tanssin perusryhmissä.
Hyvösen mielestä itämaista tanssia voivat mainiosti tanssia kaikenikäiset. Tanssitalossa on lapsille ja vanhuksille omat ryhmänsä.
— Ei tosiaankaan ole toista vastaavaa tanssilajia, jota äiti ja tytär voivat harrastaa yhdessä, tanssinopettaja hehkuttaa.
Apua hartia- ja selkävaivoihin
Itämainen tanssi on vakiintunut Suomessa reilussa kymmenessä vuodessa normaaliksi liikuntaharrastukseksi. Innokkaita harrastajia löytyy Hangosta Rovaniemelle.
Taikku Hyvönen haluaa korostaa, että hän opettaa egyptiläistä tanssia, jota voidaan kutsua myös vatsatanssiksi. Kyseessä ei siis ole napatanssi, jolla on hänestä hieman halveksuva merkitys ja jolla viitataan enemmänkin turkkilaiseen ravintolatanssiin.
— Monet aikuiset naiset ihastuvat lajiin sen vuoksi, että se lievittää hartia- ja selkävaivoja. Tanssin liikekieli on myös perusnaisellista, ja sen avulla voi tutustua paremmin itseensä ja naiseuteensa.
Hyvösen oppilasryhmät ovat esiintyneet muun muassa päiväkotien, koulujen, vanhainkotien ja erilaisten yritysten tilaisuuksissa.
— Olemme koostaneet ohjelman yleensä tilaajien pyyntöjen mukaan. Oppilaille on iso juttu päästä esittämään yleisölle taitojaan.
Hyvösen opettajantaidot on myös huomattu. Häntä pyydetään
vähän väliä vetämään parin päivän kursseja eri puolille Suomea.
Taikku Hyvösen tanssiryhmät esiintyvät pe 24.6. klo 18 Kuntokalliossa.

