Asko Sahlberg: Yhdyntä. Reunahuomautus sotahistoriaan. WSOY 2005.

Tammilehto-romaanilla lopullisen kirjallisen läpimurron tehnyt Asko Sahlberg vie lukijansa uusimmassa Yhdyntä-kirjassaan jälleen sodan pyörteisiin. Tiukka pienoisromaani sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin vuonna 1944.

Kirjan aiheena on miehen ja naisen kohtaaminen sodan poikkeuksellisissa olosuhteissa pommitusten vyöryessä taustalla. Nainen on lähettänyt lapsensa sotalapseksi Ruotsiin ja mies käyttää julmaa aikaa hyväkseen hämäräbisneksissään. Sodassa elävät ihmiset hakevat turvaa toisistaan ja ennen kaikkea seksistä. Siihen voi paeta ympärillä olevaa ja epätodellista tuhon aikakautta.

Sahlberg kuvaa mestarillisesti sodan ajan fyysistä ympäristöä suhteessa jatkuvaan pelkoon, poikkeuksellisuuteen ja pakenemiseen. Laina-ajalla eläminen höllentää moraalia ja kaikki tietävät voivansa joutua pommien ruuaksi milloin tahansa.

Ihmisiä katoaa ja kaikkien kaupungissa olevien toiminta ei kestä päivänvaloa. Ihmisten kohtaaminen on poikkeuksellista, sillä kai järkevintä on elää kuin viimeistä päivää.

Henkilöiden luonteet ja taustat paljastuvat vähitellen ja Sahlbergin kuvaama maailma on ehyt ja uskottava. Pienoisromaani on sen verran niukka ja toisaalta myös hyvä, että lisää olisi pitänyt saada. Kysymyksessähän on vain huikopala seuraavaa kunnon lukuromaania odotellessa.