Juhannuksena vietetään myös Suomen lipun päivää. Suomen nykyinen siniristilippu otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1918.

Kansallislippu on yllättävän nuori ilmiö. Alle kymmenesosa valtiolipuista on yli satavuotiaita ja suurin osa lipuista on syntynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kimmo Kiljusen kirja Valtiot ja liput (Otava 2002) on mainio opas kaikista maailman lipuista.

Suomen ja lukemattomien maailman maiden lipuissa tärkein elementti on risti. Euroopan ristilipuissa Slovakian lippu on kiinnostava poikkeus. Siinä on yksinkertaisen ristikuvion sijasta kuva, joka on kuin suoraan Golgatalta. Kukkuloiden tosin kerrotaan kuvaavan Slovakian vuoria. Risti on malliltaan bysanttilainen patriarkan risti.

Maailman lipuissa uskonnot näkyvät muissakin kuvissa. Tähtilipuista Israelin lippu erottuu varmasti, sillä Daavidin tähden muodot sinivalkoisin värein poikkeavat muista maailman lipputähdistä.

Saudi-Arabian lipussa lukee arabiaksi "Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa". Se on varmasti maailman ainoa lippu, johon on kirjoitettu uskontunnustus.

Myös Aasian lipuista löytyy uskonnollisia symboleita. Intian lipun keskellä on buddhalainen chakra, elämänpyörä, joka kuvaa elämän ja olemassaolon ikuista kiertokulkua.

Etelä-Korean lipussa taas on taolaisuuden ja konfutselaisuuden keskeinen jin ja jang -symboli, joka kuvaa maailman kahta perusvoimaa. Sen ympärillä on muinaisia kulttimerkkejä, jotka tarkoittavat muun muassa ilmansuuntia ja vuodenaikoja.