Yksi viime vuoden lööppiaiheista sai alkunsa Johannes Kastajasta ja juhannuksen tapahtumista. Ei tosin aivan suoraan niistä, vaan oopperalaulaja Karita Mattilasta, joka New Yorkin Metropolitan-oopperassa riisui vaatteensa Salomen roolissa.

Niin sanotussa seitsemän hunnun tanssissa ylistetty laulaja tanssi vaatteet päältään miellyttääkseen äitinsä Herodiaan toista miestä, neljännesruhtinas Herodesta. Tanssin palkka oli Johannes Kastajan pää tarjottimella.

Richard Straussin ooppera Salome perustuu Oscar Wilden näytelmään, joka julkaistiin vuonna 1893. Straussin ooppera puolestaan sai ensiesityksensä vuonna 1905. Tarina on modernisoitu versio evankeliumien kertomuksista.

Molempia paheksuttiin jo omana aikanaan siitä, että niissä vääristellään evankeliumien kertomuksia. Oopperassa Salome nimittäin himoitsee Johannes Kastajaa ja Herodes himoitsee tytärpuoltaan Salomea. Strippaustanssista kunnia kuuluu koreografille, mutta osittain myös kristilliselle perinteelle.

Herodes, Herodias ja Salome tunnetaan myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä. Salomen nimeä eivät evankeliumit kerro lainkaan.

Herodes Antipas oli vuosina 4–39 jKr. Galilean ja Perean neljännesruhtinas eli Rooman vallan edustaja. Hän hylkäsi tylysti entisen vaimonsa ja otti uudeksi velipuolensa vaimon Herodiaan. Evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Johannes ripitti Herodesta avioliiton rikkomisesta. Tämän takia Herodes laitatti Johanneksen tyrmään.

Markuksen evankeliumi kertoo, että Herodes ei halunnut tappaa Johannesta, koska piti tätä pyhänä miehenä ja kuunteli häntä. Mutta kakkosvaimo Herodias ei Johannesta sietänyt.

Suurissa pidoissa tulee Herodiaan kostolle tilaisuus. Herodiaan tytär tanssii Herodekselle ja vieraille niin lumoavasti, että neljännesruhtinas mahtailevasti lupaa palkaksi vaikka puoli valtakuntaa.

Ei puolikasta valtakuntaa, vaan Johannes Kastajan pää vadilla, neuvoo äiti tytärtään. Vieraiden kuulema lupaus on pakko pitää. Pyöveli lähetetään lyömään Johannekselta pää irti ja se tuodaan vadilla tyttärelle ja tämän äidille.

Historian lähteissä ei tunneta oopperan ihmissuhdekuviota, jonka mukaan Salome rakasti Johannesta. Eikä sitä, että Salome ei vastarakkautta elävältä Johannekselta saanut, mutta saipa edes suudella kuolleen pään kylmiä huulia.

Ei myöskään tiedetä, että kyseessä olisi ollut strippaustanssi, jossa nuori tytär heittelee vaatteet päältään suuren vierasjoukon edessä. Sen juuret saattavat olla kristillisessä tulkinnassa, jossa Johannes Kastajan murhaajien menon syntisyyttä on haluttu korostaa kaikin tavoin.

Kaameat bileet saivat hirveän päätöksen. Juominkien huuruista selvittyään Herodes pelkää Jeesusta ja epäilee, että Johannes Kastaja on noussut kuolleista.

Nyt vietämme juhannusta Johannes Kastajan muistoksi. Alun perin juhannuksen paikan tosin on määrännyt Johanneksen syntymäpäivä. Kuoleman muistoksi vietettiin ennen Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivää elokuussa.