Uskonnon merkitys Venäjällä on lisääntynyt kommunismin romahdettua. Uskovien määrä on yli kaksinkertaistunut, ateistien määrä romahtanut.

— Venäjän kehitys on ristiriidassa maallistumisteorioiden kanssa, jotka ennustavat uskonnollisuuden ja uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen heikkenevän, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, dosentti Kimmo Kääriäinen.

1990-luvun alussa lähes kaksi kolmesta venäläisestä ei osallistunut koskaan jumalanpalveluksiin ja säännöllisesti kirkossa käyviä oli vain kuusi prosenttia. Nyt säännöllisesti kirkossa käy 11 prosenttia ja myös satunnainen kirkossakäynti on lisääntynyt.

Kommunistivallan lopulla vuonna 1991 yli kolmannes venäläisistä sanoi olevansa ateisteja. Parissa vuodessa ateistien määrä romahti. Ateisteja on nyt kuusi prosenttia venäläisistä.

Kun vuonna 1991 alle neljännes sanoi olevansa uskovia, nyt uskovaksi tunnustautuu yli puolet kansasta. Uskovia on eniten vanhimmissa ikäryhmissä, mutta uskovien osuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Myös alle 25-vuotiaista puolet tunnustautuu uskoviksi.

Venäläiset luottavat vahvimmin presidenttiin, ortodoksinen kirkko on toisena. Viime vuosina presidenttiin luottavien osuus on laskenut, kirkkoon luottavien osuus puolestaan lisääntynyt. Yhteiskunnallisista instituutioista vähäisintä luottamusta nauttivat puolueet ja miliisi.

Venäjän väestöstä 80 prosenttia pitää itseään ortodokseina.

— Ortodoksisuutta ei koeta vain uskonnolliseksi vakaumukseksi, vaan osaksi kansallista identiteettiä. Myös puolet ateisteista pitää itseään ortodokseina, toteaa Kääriäinen.

Tiedot käyvät ilmi vuosina 1991–2005 tehdyistä haastattelututkimuksista, joihin on osallistunut lähes 12 000 henkilöä. Toukokuussa haastateltiin henkilökohtaisesti 1 651 ihmistä. (KT)