Lukutaito, köyhäinhoito ja etunimet
Mitä yhteistä on kolmella otsikossa mainitulla asialla? Ne ovat esimerkkejä siitä, missä kaikessa Suomessa näkyy kirkon ja kristinuskon vaikutus.
Kirkko on niin olennainen osa suomalaisten menneisyyttä ja nykypäivää, ettei vannoutuneinkaan ateisti voi kiistää sen merkitystä. Itse asiassa on vaikea kuvitella, millainen Suomi olisi ilman kristinuskoa. Tai millainen siitä tulee, jos kristinuskon merkitys vähenee.
Parhaillaan vietetään Kirkko Suomessa 850 vuotta
-juhlavuotta. Juhlavuosi on ekumeeninen, sillä Suomessa on monia kristillisiä
kirkkoja ja kristinusko tuli tänne alun perin sekä lännestä että idästä.
Läntinen kirkko, aluksi katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen luterilainen,
on kuitenkin eniten vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja
yhteiskuntaan.
Juhlavuoden ajankohta liittyy piispa Henrikiin, jonka on
perinteisesti katsottu tulleen Suomeen vuoden 1155 paikkeilla. Henrikin
olemassaolosta on kevään mittaan käyty keskustelua, mutta enemmistö
tutkijoista ei epäile sitä, etteikö piispa olisi rannoillemme rantautunut.
Välivaltaisen ristiretken sijasta kristinusko tuli kuitenkin Suomeen pääosin
rauhanomaisesti, ilmeisesti kauppayhteyksien kautta, ja Henrikin
toiminta-alueella oli runsaasti kristittyjä.
Suomi ei kristinuskon tullessa ollut mikään pakanallinen
onnela. Uusi usko kitki pois sellaiset tavat kuin orjuuden ja ei-toivottujen
lasten hylkäämisen. Vuosisatojen kuluessa kirkko opetti kansaa lukemaan ja
aloitti köyhäin- ja sairaanhoidon. Kirkon opetuksella oikeasta ja väärästä on
ollut suuri vaikutus oikeuslaitokseen ja arvomaailmaan. Kalenterilla eli
vuoden kierrolla on kristilliset juuret. Viime vuoden kymmenestä
suosituimmasta miehen etunimestä on yhdeksän taustaltaan kristillisiä. Eikä
suurta osaa etenkään vanhaa suomalaista kirjallisuutta voi ymmärtää
tuntematta kristinuskoa.
Kirkon rooli kasvattajana ja auttajana on yhä merkittävä,
vaikka se onkin luovuttanut opetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen
yhteiskunnalle. Viime vuonna esimerkiksi seurakuntien päiväkerhot tavoittivat
40 prosenttia 3–5-vuotiasta lapsista ja diakoniatyössä kirjattiin 734 000
asiakaskontaktia. Paljon olisi toisin, jos kirkkoa ei olisi.

