Mitä yhteistä on kolmella otsikossa mainitulla asialla? Ne ovat esimerkkejä siitä, missä kaikessa Suomessa näkyy kirkon ja kristinuskon vaikutus.

Kirkko on niin olennainen osa suomalaisten menneisyyttä ja nykypäivää, ettei vannoutuneinkaan ateisti voi kiistää sen merkitystä. Itse asiassa on vaikea kuvitella, millainen Suomi olisi ilman kristinuskoa. Tai millainen siitä tulee, jos kristinuskon merkitys vähenee.

Parhaillaan vietetään Kirkko Suomessa 850 vuotta -juhlavuotta. Juhlavuosi on ekumeeninen, sillä Suomessa on monia kristillisiä kirkkoja ja kristinusko tuli tänne alun perin sekä lännestä että idästä. Läntinen kirkko, aluksi katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen luterilainen, on kuitenkin eniten vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Juhlavuoden ajankohta liittyy piispa Henrikiin, jonka on perinteisesti katsottu tulleen Suomeen vuoden 1155 paikkeilla. Henrikin olemassaolosta on kevään mittaan käyty keskustelua, mutta enemmistö tutkijoista ei epäile sitä, etteikö piispa olisi rannoillemme rantautunut. Välivaltaisen ristiretken sijasta kristinusko tuli kuitenkin Suomeen pääosin rauhanomaisesti, ilmeisesti kauppayhteyksien kautta, ja Henrikin toiminta-alueella oli runsaasti kristittyjä.

Suomi ei kristinuskon tullessa ollut mikään pakanallinen onnela. Uusi usko kitki pois sellaiset tavat kuin orjuuden ja ei-toivottujen lasten hylkäämisen. Vuosisatojen kuluessa kirkko opetti kansaa lukemaan ja aloitti köyhäin- ja sairaanhoidon. Kirkon opetuksella oikeasta ja väärästä on ollut suuri vaikutus oikeuslaitokseen ja arvomaailmaan. Kalenterilla eli vuoden kierrolla on kristilliset juuret. Viime vuoden kymmenestä suosituimmasta miehen etunimestä on yhdeksän taustaltaan kristillisiä. Eikä suurta osaa etenkään vanhaa suomalaista kirjallisuutta voi ymmärtää tuntematta kristinuskoa.
Kirkon rooli kasvattajana ja auttajana on yhä merkittävä, vaikka se onkin luovuttanut opetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteiskunnalle. Viime vuonna esimerkiksi seurakuntien päiväkerhot tavoittivat 40 prosenttia 3–5-vuotiasta lapsista ja diakoniatyössä kirjattiin 734 000 asiakaskontaktia. Paljon olisi toisin, jos kirkkoa ei olisi.