"Naisten alkoholikuolemat ovat kuusinkertaistuneet sinä aikana, jona miesten alkoholikuolemat ovat kaksinkertaistuneet", sanotaan artikkelissa, joka ilmestyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin julkaisemassa Dialogissa 4/2005.

Silti edelleen huomattavasti suurempi määrä miehiä kuolee alkoholisairauteen tai -myrkytykseen. Vuonna 2003 alkoholi oli syynä 1233 miehen ja 327 naisen kuolemaan.

Kuolinsyytilastojen mukaan alkoholi on jo pitkään ollut työikäisten miesten toiseksi yleisin kuolinsyy. Vuonna 2002 siitä tuli myös työikäisten naisten toiseksi yleisin kuolinsyy.

Pääosa alkoholiin kuolleista on yli 45-vuotiaita.

— Vaikka alkoholiin kuolleet ovat useimmiten keski-ikäisiä, se ei tarkoita, että takana olisi aina vuosikymmenien juomaura. Siihen, että naiselta menee terveys ja esimerkiksi haima, maksa tai munuaiset pettävät, ei tarvita vuosien juomista, sanoo Vantaan päihdehuollon johtaja Marja-Leena Nousiainen.

Juominen muuttui häpeästä harrastuksesi

Nykyään joka neljäs mies juo itsensä humalaan ainakin kerran kuukaudessa. Humalahakuinen juominen ei ole naisillekaan vierasta, sillä jopa 45 prosenttia naisista kertoo hankkivansa humalan ainakin kerran vuodessa.

Pitkään päihdehuollon tehtävissä työskennellyt Nousiainen on seurannut naisten alkoholinkäytön muutoksia.
— neljäkymmentä vuotta sitten naisia saattoi tulla Järvenpään sosiaalisairaalaan aviomiehen mukana. Vielä 1970-luvulla vaimon juominen oli sellainen häpeäpilkku, että mies otti eron. 1980-luvulla puolisot alkoivat juoda yhdessä

Nousiaisen mukaan naisten juomisen lisääntymisen taustalla on alkoholin vapautumisen lisäksi monia muita yhteiskunnallisia tekijöitä: maaltamuutto, kaupungistuminen, naisten työssä käynnin ja oman rahan lisääntyminen ja jopa päivähoidon kehittyminen.

Samat tekijät ovat vaikuttaneet myös nuorten juomiseen. Nuorten alkoholinkulutus ei ole kuitenkaan lisääntynyt aivan viime aikoina.

— Mutta uutta on se, että 14–18-vuotiaista nuorista, siis sekä tytöistä että pojista, 18 prosenttia juo nimenomaan humaltuakseen. Eivät tytöt ja pojat tietenkään juo yhtä paljon. Fysiologisista syistä tytöt ja naiset kestävät alkoholia huonommin, ja tulevat humalaan pienemmästä määrästä, Nousiainen selventää.

Tyttöjen humalajuominen huolestuttaa Nousiaista siksi, että siihen liittyy monia kielteisiä ilmiöitä, esimerkiksi seksuaalielämän aloittaminen liian varhain ja humalassa.

— Muihin eurooppalaisnuoriin verrattuna suomalaiset aloittavat juomisen hävettävän nuorina. Suomalaisnuoret saavat myös elää vapaammin kuin Euroopassa ja Amerikassa. He hengailevat missä haluavat, vanhempiensa tietämättä.

Hoito vaatii sitoutumista

Naisten juomisen lisääntyessä heidän määränsä on kasvanut myös Vantaan kaupungin päihdetyön asiakkaissa: tätä nykyä nuorisoaseman asiakkaista 46 prosenttia ja A-klinikoiden asiakkaista 35 prosenttia on naisia.

— Hyvää tässä on kuitenkin se, että naiset hakevat hoitoa. Olen nähnyt, että niiden, jotka sitoutuvat hoitoon, on mahdollista toipua. Joillakin päihteiden käyttö alkaa vähentyä heti sen jälkeen, kun he ovat tehneet ratkaisevan päätöksen ja soittaneet A-klinikalle, Nousiainen kertoo.

Nuorena, jopa 11-vuotiaana, päihteiden käytön aloittaneen toipuminen on usein vaikeampaa siksi, ettei hänellä ole aikaisempia onnistumiskokemuksia. Aikuistumisprosessi on jäänyt kesken, tai ei ole alkanut ollenkaan. Sen sijaan elämänkriisissään nelikymppisenä pulloon, pillereihin tai huumeisiin tarttuneella naisella on paljon sellaista, johon hän voi toipumisessaan tarttua: opinnot, työkokemukset, avioliitto ja lapset.

Nousiaisen aloitteesta A-klinikoilla on pidetty erillisiä naisten keskusteluryhmiä 1980-luvulta alkaen.

— Vaikka jokainen ihminen on joka suhteessa, myös toipumistavassaan, ainutlaatuinen, jossakin hoidon vaiheessa voidaan tarvita naisten omaa ryhmää. Siellä voidaan puhua "sisarusten kesken" omasta seksuaalisuudesta, lapsista, parisuhteesta ja vaihdevuosista.