Sivun toiminnot
Opas tuntee kirkkonsa
Pyhän Laurin kirkkoon voi poiketa vaikka lentokentältä koneen vaihtoa odotellessa.
Neljättä kesää keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon oppaana toimivan Tuomas Teporan työ sai alkunsa, kun hän tiedusteli Tikkurilan seurakunnasta, olisiko siellä tarvetta oppaalle. Historian opiskelijalla oli onnea, sillä hän sai työpaikan saman tien.
— En ole kuitenkaan opinnoissani perehtynyt rakennushistoriaan, vaan suomalaiseen lippukulttuuriin ja -symboliikkaan, kertoo filosofian maisterin tutkinnon jälkeen jatko-opiskelijaksi ryhtynyt Tepora.
Oppaan tehtävää varten hän opiskeli Pyhän Laurin kirkon historiaa ja hieman myös alueen paikallishistoriaa.
— Paikallishistorian esitteleminen kirkon yhteydessä on olennaista, koska muuten ei voi ymmärtää keskiajalla vallinnutta yhteiskunnallista tilannetta.
Lasimaalauksen tarina
Pyhän Laurin kirkon varhaisista vaiheista ei tiedetä tarkasti. On arveltu, että Ruotsin Hälsinglannista muuttaneet asukkaat rakensivat kirkon puusta joskus 1300-luvulla. Puisen rakennuksen tilalle rakennettiin kivikirkko viimeistään 1460-luvulla.
Kävijät kysyvät oppaalta eniten juuri kirkon iästä. Toinen yleinen kysymys on, miten kirkon voi varata häitä varten.
Pyhän Laurin kirkko on nyt tiekirkko. Järjestelmään kuuluu yli 250 kirkkoa eri puolilta Suomea.
— Tiekirkossa on ajatuksena, että siellä voi hiljentyä kiireen keskellä. Tarjolla on myös hiljentymiseen liittyvää kirjallista materiaalia, pastori Pirkko Yrjölä kertoo. Tiekirkkoon viittaavaa liikennemerkkiä ei kuitenkaan pystytetä vielä tänä kesänä Kehä III:n varrelle. Tiehallinto ei halua merkkiä tietöiden keskellä olevalle alueelle, jossa sitä jouduttaisiin siirtämään paikasta toiseen. Tiekirkoissa kiertämisestä voi suunnitella vaikkapa omin päin tehtävän pyhiinvaelluksen Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tiedot tiekirkoista löytyvät nettiosoitteesta www.tiekirkot.fi
— Osa kävijöistä tuntee niin hyvin keskiaikaiset kirkot, että heidän kanssaan enemmänkin vain keskustelen kirkkohistoriasta ja -arkkitehtuurista.
Koska kyseessä on ikivanha kirkko, liikkuu Pyhän Laurin kirkkoon erilaisia tarinoita. Yksi kiinnostavimmista legendoista liittyy isoon lasimaalaukseen, joka tehtiin kirkon tulipalon jälkeen 1800-luvun lopulla.
— Lasimaalauksen yläosassa on kaksi pientä enkeliä. Yhtenä selityksenä on ollut, että erään Ruotsista tänne muuttaneen henkilön serkkutytöt olivat hukkuneet Vantaanjokeen, jonka vuoksi hän halusi teettää kirkkoon kyseisen maalauksen.
Kirkko enemmän näkyville!
Tuomas Teporalla on opastettavia hyvin vaihtelevasti, mutta hän arvioi kävijöitä olevan keskimäärin 20–30 päivässä. Heinä- ja elokuu ovat vilkkaimmat kuukaudet. Kirkossa käy eniten väkeä lähiseudulta, mutta jonkin verran myös muualta Suomesta.
— Ulkomaalaisia turisteja käy melko vähän, mikä johtuu osaksi siitä, että kirkko ei ole minkään turisteille järjestetyn kiertoajelun varrella. Suurin osa kävijöistä tulee kirkkoon omin päin.
Teporan mielestä Kuninkaan tien varrella sijaitsevaa Pyhän Laurin kirkkoa ja sen idyllistä ympäristöä voisikin markkinoida nykyistä paremmin.
— Ihmetyttää, ettei esimerkiksi lentokentältä löydy mitään tietoa kirkosta. Joku saattaisi hyvinkin lähteä tutustumaan siihen vaikkapa lentokoneen vaihtoa odotellessa. Näin on joskus tapahtunutkin.
Englannin ja ruotsin kielen hallitseva Tepora opastaa turisteja Pyhän Laurin kirkossa arkipäivisin. Opastus on ilmaista, mutta isomman ryhmän on syytä varata opastusaika etukäteen.
