Mende Nazer ja Damien Lewis: Orja. Otava 2005.

Jos luulee, että orjuus loppui 1800-luvulla, on aika avata silmät. Orjuudenvastaisen Anti Slavery Internationalin (ASI) mukaan kymmenet miljoonat ihmiset elävät tälläkin hetkellä orjina. Joukossa on velkaorjia, ihmiskaupan uhreja, lapsityövoimaa sekä ihmisiä, jotka on varta vasten kaapattu ja myyty orjiksi — aivan kuin parisataa vuotta sitten.

Yksi pahimmista maista on Sudan, jossa orjuutta on käytetty aseena sisällissodissa ja etnisissä konflikteissa. Uhreina ovat olleet etelän kristitty väestö sekä maan tummaihoiset heimokansat, joita ei ole pelastanut edes islaminusko. Tekijöinä ovat olleet arabisoturit, joille maan ääri-islamilainen hallitus on antanut vapaat kädet tappaa ja ryöstää, viimeksi Darfurissa.

Eri järjestöjen mukaan 14 000–100 000 sudanilaislasta on kokenut orjuuden. Yksi heistä on Nuba-heimoon kuuluva Mende Nazer, joka on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.

Mende Nazer oli noin 12-vuotias, kun arabisissit hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. Suuri osa kylän väestä tapettiin, Mende ja joukko muita lapsia otettiin orjiksi.

Matkalla orjuuteen Mende raiskattiin. Maan pääkaupungissa Khartumissa hänet osti yläluokkainen perhe. Hänet alistettiin pahoinpitelyillä ja uhkailuilla. Hän joutui tekemään ison talon kaikki kotityöt, hoitamaan lapsia ja kestitsemään vieraita. Vapaa-aikaa ei ollut. Vaikka isäntäperhe piti itseään hurskaina muslimeina, mustan yebitin (tyttö ilman nimeä) piti rukoilla Allahia salaa.

Kontrastina tälle kaikelle ovat lapsuudenmuistot kotikylästä. Mende kuvaa rakkaudella perhettään, erityisesti isäänsä, jonka kohtalosta hänellä ei vuosiin ollut tietoa.

Menden tarina päättyy onnellisesti. Isäntäperhe siirtää hänet orjaksi Lontooseen, jossa sukulaismies työskentelee korkeassa virassa maan suurlähetystössä. Lontoossa Mende saa yhteyden maanmiehiinsä ja pääsee heidän avullaan pakoon.

Pelastuakseen hänen oli pakko tehdä tarinastaan julkinen. Britannian virkamiehet eivät pitäneet orjuutta vakavana ihmisoikeusloukkauksena ja aikoivat palauttaa hänet "turvalliseen maahan". Tulee mieleen, minkälainen onkaan Suomen turvallisten maiden lista.

Menden Nazerin tarina on koskettava, dramaattinen, hyvin kirjoitettu ja valitettavasti tosi.

Mende Nazer on haastateltavana la 28.5. klo 14 Maailma kylässä -festivaalin Amazonas-lavalla Helsingissä.