Laskettu aika meni ohi, siis lapseni syntymälle määritelty päivä. Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on odotella, että lapsi päättäisi syntyä maailmaan ja saisimme odotustunnelmien tilalle toisenlaisia tunteita ja ajatuksia. Elämäni uusi sisältö on tuossa aivan lähellä, mutta silti kaikki on vielä salaperäistä. Luultavasti tämän lehden ilmestyessä olen jo onnellinen isä.

Laadun ja sisällön tuottaminen ihmisten elämään on tämän päivän sana. Elämänlaatua pyritään parantamaan ja kehittämään entisestään, ja kilpailu alalla on kova.

On syntynyt tarve kaupallistaa ja tuotteistaa ihmiselämä sellaiseksi, että sitä voidaan markkinoida massoille viihteenä. Tästähän tässä kehityksessä on loppujen lopuksi kyse: onnellinen ihminen on mitä parhain myyntituote. Sitähän kaikki haluavat.

Itse kuulun ikäni puolesta niin sanottuihin nuoriin aikuisiin. Olen sitä ihmisryhmää, jolle — muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta — kaikki kaupallinen on suunnattu. Nuoret aikuiset ovat kohderyhmää, jolle on helpointa myydä sisältöä elämään. Eläväthän he ihmiselämän kaikkein muutosalteimpia ja epävarmimpia aikoja.

Nuorten aikuisten tulisi aktiivisesti hakea paikkaansa yhteiskunnassa ja samanaikaisesti toimia sen kehittäjinä ja tuottajina. Nuoruudessa kaikki oli vielä tulevaisuutta, nyt ei armoa tunneta, vaan ollaan osa kulutusyhteiskuntaa. Päätös oman elämän sisällöistä on tehtävä juuri nyt. Valitettavasti on kuitenkin niin, että tästä kaupallisesta hullunmyllystä saa sisältöjä ja laatuja hakemalla hakea.

Paradoksaalista on se, että tahot joilla sisältöä olisi, vaikkapa kirkko, tuntuvat kadottaneen yhteyden tähän nuorten aikuisten ryhmään. Vai ovatko?

Puhuessamme ihmisen elämänlaadusta ja sisällöistä kyse on ihmiselle normaaleista, perustavaa laatua olevista asioista. Näihin itsestäänselvyyksiin, esimerkiksi terveyteen, koulutukseen tai lapsiin emme kuitenkaan kiinnitä riittävästi huomiota, ennen kuin olemme vaarassa menettää ne.

Kirkolla on olemassa yhteys ihmisiin, onhan se läsnä heidän elämässään, erityisesti silloin kun ollaan tekemisissä isojen elämänmuutosten kanssa. Mutta ehkä me kaikki kärsimme tästä harhasta, jossa pitää olla erikseen masinoituja sisällöntuottajia luomaan elämälle sisältöjä.

Oma sisällöntuottajani syntyy toivottavasti pian.