Asiakaspalvelu leimaa niin vahvasti kirjastotyötä, että tälle alalle hakeutuvan on pidettävä kirjojen lisäksi myös ihmisistä, sanoo Myyrmäen kirjastossa parikymmentä vuotta työskennellyt Eila Still.

Hän löysi alan opiskeluvuosinaan 1970-luvulla. Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskellut nuori nainen sai kirjastosta kesätyötä, ja kun työ tuntui kiinnostavalta, hän hankki kirjastovirkailijan tutkinnon.

Still on toiminut viidentoista vuoden ajan Myyrmäen kirjaston lainaustoimiston esimiehenä. Nyt hän on väliaikaisesti tietopalveluosastolla kirjastonhoitajana.

Lainaustoimistossa tapahtuu kaikki niin sanottu juokseva kirjastotyö, kuten palautukset, lainaukset, varaukset ja maksut. Tietopalvelussa taas vastataan kokoelmiin liittyviin kysymyksiin sekä hoidetaan kirjojen hankinnat ja poistot.

Opastusta tiedonhaussa

Ihmiset etsivät yleensä kirjastosta tiettyjä kirjoja tai hakevat johonkin aiheeseen liittyviä teoksia. Iso osa asiakkaista on koululaisia ja opiskelijoita, jotka tarvitsevat apua esitelmissään ja lopputöissään.

Tietopalvelusta kysytään Eila Stillin mukaan kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.

— Työn monipuolisuutta kuvaa se, että minua voidaan pyytää saman päivän aikana etsimään teoksia, joissa kerrotaan eri maista, aitan rakentamisesta ja puuveneen käsittelystä.

Kirjastonhoitaja voi etsiä tietoa esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kirjastojen kokoelmista.

— On ihanaa, miten iloisiksi ja tyytyväisiksi ihmiset tulevat, kun heille löytyy sitä tietoa, mitä he ovat hakeneet, Still kertoo hymyillen kokemuksistaan.

Tietopalvelussa asiakaspalvelun tahti on hieman rauhallisempi verrattuna lainaustoimistoon, jossa on alituinen kiire.

— Myyrmäen kirjastossa käy noin pari tuhatta asiakasta päivässä. Suurin osa heistä asioi lainaustiskillä, koska meillä ei ole palautusautomaattia. Varsinkin alkuviikosta ja lauantaisin työ tuntuu suorastaan liukuhihnamaiselta.

Automatisointi helpotti työtä

Kirjastotyö on muuttunut Eila Stillin työssäoloaikana valtavasti automatisoinnin ansiosta. Kun hän aikoinaan aloitti alalla, kaikki tehtiin vielä käsipelillä.

— Tiedonhaku on nykyään kätevää, kun tietokoneen avulla voi löytää nopeasti vaikka minkälaista tietoa.

— Automatisointi on helpottanut meidän työtämme muutenkin paljon, sillä ihmiset käyttävät ahkerasti kotoa käsin pääkaupunkiseudun kirjastojen nettipalvelua ja varaavat sen avulla aineistoa.

Asiakkaille tarkoitetut tietokoneet ovat myös kovassa käytössä. Niille on jatkuva jono, ja monet varaavatkin ajan etukäteen.

Stilliä huolestuttaa, että varsinkin pojilla tietokoneinnostus saattaa vaikuttaa lukuharrastuksen vähenemiseen.

— Lastenosaston henkilökunta käy kouluissa puhumassa kirjoista. Minusta siihen puoleen kannattaa satsata, ettei homma mene pelkäksi pelaamiseksi.

Tilat alusta lähtien liian pienet

Myyrmäen kirjasto muutti vuonna 1993 nykyisiin tiloihinsa Myyrmäkitaloon, suuren ostoskeskuksen viereen. Samassa rakennuksessa toimii Vantaan taidemuseo.

Eila Stillin mielestä paikka on erinomainen, mutta tilat ovat olleet alusta lähtien liian pienet. Esimerkiksi lehtienlukusali on täynnä aamusta iltaan.

Kirjastossa käy paljon tutuksi tulleita vakioasiakkaita, joista osa tulee eri puolilta pääkaupunkiseutua ostoksille Myyrmanniin ja hoitaa samalla naapurissa kirjastoasiat.

— Ikävä kyllä tänne tulee keskeisen paikan vuoksi myös sellaista porukkaa, joka aiheuttaa häiriötä. Parhaillaan mietitään, pitäisikö kirjastoon palkata vartija erityisesti ilta-ajoiksi.

Vaikka Eila Still on tehnyt pitkään työtä kirjastossa, jaksaa hän yhä olla innostunut kirjoista myös vapaa aikana. Hän lukee mielellään koti- ja ulkomaista kaunokirjallisuutta. Viimeisimpiä lukunautintoja on ollut Asko Sahlbergin Tammilehto.

— Suurin osa asiakkaista asioi lainaustiskillä, koska meillä ei ole palautusautomaattia.