Sivun toiminnot
Hautausmaaterapiaa
Hautausmaa on hyvä paikka rauhoittua, mietiskellä ja surra elämän suruja.
Ylipuutarhuri Tuovi Lehtinen on sitä mieltä, että hautausmailla voi tuntea yllättävää rauhaa, vaikka ne sijaitsisivat liikenteellisesti äänekkäillä seuduilla.
— Puistomaisissa kalmistoissa kuljeskelu ja läheisten hautojen hoitaminen liittävät meidät sukupolvien ketjuun. Samalla oma olo seestyy, hän sanoo.
Tuovi Lehtinen riemastuu joka vuosi huomatessaan juhannusruusujen ja kanukkapensaiden oksien värin muuttuvan harmaasta punertaviksi. Se on hänelle merkki heräävästä keväästä. Myös aikaisin keväällä kukkivat sinivuokot ja lehtikuusien hennonvihreät kasvustot saavat hänet ilahtumaan.
— Hautausmaalla luonto on lähellä. Keväisin ja syksyisin 3,3 hehtaarin laajuinen Ruskeasannan hautausmaa on muuttolintujen kokoontumispaikka. Alueella vipeltää myös paljon jäniksiä, hän kertoo.
60-vuotias Tuovi Lehtinen on työskennellyt puutarhurina vuodesta 1963 lähtien. Vantaan seurakunnissa hänen vastuullaan ovat Ruskeasannan hautausmaan lisäksi Korson ja Hämeenkylän kirkkojen uurnalehdot.
Rakkaiden muistelua
Hautausmaiden työntekijät keskustelevat yleensä omaisten kanssa heidän tullessaan valitsemaan viimeistä leposijaa läheiselleen.
— Keskusteluissa keskitytään käytännön asioihin, mutta hautapaikan katsomisen yhteydessä monet haluavat myös muistella vainajaa. Toisinaan heillä on tarve puhua kokemuksistaan pitempäänkin, Tuovi Lehtinen kertoo.
Hautausmailla vieraillaan eniten äitienpäivänä, pyhäinpäivänä ja jouluna. Kaikenikäisiä kävijöitä riittää myös muulloin.
Esimerkiksi Ruskeasannan hautausmaalla käy arkisin useita kymmeniä ihmisiä. Viikonloppuisin siellä piipahtaa päivittäin noin sata kävijää. Osa kävijöistä käy haudoilla päivittäin. Toiset taas kuljeskelevat puistomaisessa pyhyyttä huokuvassa paikassa silloin tällöin ihan muuten vaan.
— Monet kokevat puistomaisen miljöön hyvänä mietiskelypaikkana, Tuovi Lehtinen toteaa.
Kielteiset ajatukset kaikkoavat
Työssään Tuovi Lehtinen keskittyy vaalimaan nurmikoita ja istutuksia. Kasvit ovat hänelle elämänilon lähettiläitä. Sen kummempaa symboliikkaa hän ei yleensä kukkiin halua liittää.
— Yritän helliä hoidossani olevia istutuksia yhtä lämpimästi kuin äiti lapsiaan, hän sanoo.
Kukkien kuningattareksi kutsuttu ruusu on Tuovi Lehtisen
henkilökohtainen suosikki. Tosin vaatelias kaunotar viihtyy hänen harmikseen
kehnosti Ruskeasannan hautausmaan metsäisessä ympäristössä.
Omaisen haudasta huolehtiminen ei aina ole mahdollista. Haudanhoitosopimuksella viimeisen leposijan voi jättää seurakunnan vastuulle. Vantaan hautausmaiden sopimuksia hoitaa hautatoimisto p. 830 6220 tai 830 6221.
Käytännössä jokaiselta arkkuhautapaikan lunastajalta peritään 605 euron suuruinen haudanhoitomaksu. Tuolla summalla seurakunta pitää hautapaikan nurmen kunnossa 25 vuotta.
1.1.1993 tai sen jälkeen lunastettujen hautojen perushoitomaksuun eivät kuulu kukat eikä niiden hoito. Ne voi tilata lisäpalveluna seurakuntien hautatoimistosta. Tällaisen sopimuksen voi tehdä viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Viiden vuoden sopimus maksaa 125 euroa ja kymmenen vuoden sopimus 250 euroa hautaleveysmetriltä. Jokaiselta seuraavalta hautaleveysmetriltä peritään hoitomaksua 42 euroa.
Ennen vuotta 1993 lunastetuilla haudoilla on käytössä erillinen hoitohinnasto. Hoitosopimuksen voi hankkia myös uurnahaudalle. Tuolloin uurnapaikan kukista ja niiden hoidosta peritään sama korvaus kuin arkkuhautapaikkojen hoidosta.
Tänä keväänä Vantaan seurakuntien hoidossa on noin 4260 hautapaikkaa. Hoitamillaan haudoilla seurakunnat suosivat kestäviä ja kastelusadetusta sietäviä kasveja.
Hoitohaudoille istutetaan muun muassa verenpisaroita, ruusuja, orvokkeja, begonioita ja kivikkokasveja. Hautausmaan maaperän laatu ja valoisuus vaikuttavat kasvivalintoihin. Seurakunnat istuttavat kesäkukat hoitohaudoille pääosin viikoilla 23 ja 24. Yleensä istutukset on saatu päätökseen juhannukseen mennessä. Mikäli hoitohaudan kukat lakastuvat kesällä ennen aikojaan, puutarhurit vaihtavat tilalle uudet kasvit.
Lisätietoja hautojen hoitamisesta löytyy Vantaan seurakuntien nettisivuilta www.vantaanseurakunnat.fi. Hautojenhoidosta voi kysyä myös Vantaan seurakuntien vastaavilta puutarhureilta. He ovat ylipuutarhuri Tuovi Lehtinen p. 0500 514 941, tuovi.lehtinen@evl.fi ja seurakuntapuutarhuri Heimo Salmi p. 830 6622, heimo.salmi@evl.fi.
— Onneksi ahkeraliisat muistuttavat kaukaa katsottuna ruusuja, hän huokaa.
Tuovi Lehtinen on sitä mieltä, että hautojen hoitaminen voi olla omaisille terapeuttinen kokemus.
— Hautausmaalla ihmisen ei tarvitse peitellä tunteitaan. Muistelupaikoille voi tulla suremaan luontevasti muitakin vastoinkäymisiä, hän sanoo.
— Haudalla voi tuntea ajan pysähtyvän. Kukkien istuttaminen ja hoito sekä kynttilöiden sytyttäminen voivat myös olla vertauskuvallisia tapoja olla kosketuksissa vainajiin.
Tuovi Lehtisen omat vanhemmat on siunattu Jyväskylän Seppälänkankaalle. Pitkän etäisyyden vuoksi hän on antanut vanhempiensa leposijan paikallisen seurakunnan hoitoon. Läheistensä haudalla hän käy kerran vuodessa.
— Yhtenä kesänä kitkin rikkaruohoja pois vanhempieni haudalta. Samalla näin muistoissani itseni ja vanhempani istumassa keittiön pöydän ääressä. Tuokiokuva oli käsittämättömän elävä. Se on yksi tärkeimmistä muistoistani, hän kertoo.
Luontoa kunnioittaen
Tuovi Lehtinen vakuuttaa, että läheisen haudan hoitaminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Varusteiksi riittävät pieni lapio ja harava. Jos kukkien valinta ja hoito eivät ole tuttua, työntekijöiltä voi kysyä aina neuvoja.
— Multaa möyhennettäessä on muistettava olla tallomatta viereistä hautaa. Eikä kasvien saa antaa levitä naapurihaudan puolelle, hän vihjaa.
Seurakuntien palveluksessa olevat viheralan ammattilaiset hoitavat hautausmaita samalla tavoin kuin muita puistoja. Työntekijät kunnioittavat luontoa.
Esimerkiksi rikkakasvit nujerretaan biologisilla torjunta-aineilla ja puutarhajätteet kompostoidaan. Tuovi Lehtinen toivoo myös omaisten laittavat kasvijätteet hautausmailla oleviin ruskeisiin muoviastioihin ja muut jätteet harmaisiin astioihin.
