Kun pappi kastaa lapsen hän sanoo: "Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut omaksi opetuslapsekseen."

Kasteessa Jeesus ottaa meidät omakseen. Se ristinmerkki, joka meidän otsaamme piirretään, on ihmissilmin näkymätön merkki, mutta siitä Jeesus tuntee meidät aina omakseen. Sitä merkkiä ei voi kukaan pyyhkiä pois meidän otsastamme. Jeesus on "merkannut" meidät omakseen.

Minun kastepappini oli rakastettu ja kunnioitettu Helsingin pitäjän seurakunnan kirkkoherra Otto Weckström. Kun hän oli jo eläkkeellä tapasin hänet Kaivokselan kirkolla. Arastellen menin häntä tervehtimään. Esittäydyin ja kerroin, että olen teologian opiskelija ja että hän on kastanut minut. Lämpimällä ja impulsiivisella tyylillään hän sanoi: "Se oli hyvä kaste."

Kun nyt puolestani saan kastaa lapsia, ajattelen että se on parasta työssäni. Jokainen kaste on hyvä kaste. Siinä Jeesus ottaa pienen lapsen ja joskus isommankin omakseen. Kun meidän otsaamme on piirretty ristin merkki, me saamme elää taivaan kansalaisina maailmassa. Tästä iloisesta asiasta puhutaan ensi sunnuntaina jumalanpalveluksissa ja psalmissa kehotetaan: "Laulakaa Herralle uusi laulu! Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät."

Ensi sunnuntai on 4. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Taivaan kansalaisena maailmassa. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 98:2–9, Jes. 32:15–20, Room. 8:9–11 ja Joh. 17:6–10.