Nimimerkki "J.K." kyseli juutalaisten pääsiäisenvietosta (VL 7.4.). Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juhlan nimi hepreaksi on pesah, ja se on säädetty 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa.

Juhla kestää viikon ja alkaa nisan-kuun 14. päivän iltana eli tänä vuonna 23. huhtikuuta. Juhlan ajankohta kristilliseen pääsiäiseen nähden vaihtelee, koska juutalaiset noudattavat kuukalenteria.

Juhlaa kutsutaan myös happamattoman leivän juhlaksi, ja sitä edeltävinä päivinä kaikki hapan onkin siivottu pois kodista. Kun Jerusalemin temppeli vielä oli pystyssä, siellä uhrattiin pääsiäislammas. Temppelin hävityksen jälkeen pääsiäinen on ollut perheen juhla, eikä lammasta enää syödä. Siitä on jäljellä vain vertauskuvallinen ranneluu symbolisten ruoka-aineiden tarjottimella.

Nisan-kuun 14. päivän iltana perhe kokoontuu juhla-aterialle, jota kutsutaan nimellä seder. 14-kohtainen ateria etenee tietyssä järjestyksessä. Sen aikana Egyptistä vapautumisen kertomus tulee välitetyksi lapsille. Kertomus luetaan erityisestä seremoniakirjasta.

2. Moos. 12 puhuu myös karvaista yrteistä, joita tuli syödä pääsiäislampaan kera. Ne kuuluvat edelleenkin pääsiäispöytään ja viittaavat Egyptissä koettuihin kärsimyksiin. Pöydässä on muun muassa salaattia, selleriä ja piparjuurta. Muita vertauskuvallisia ruokia ovat liekitetty muna, suolavesi ja omena–rusinasose. Aterian aikana nautitaan neljä viinimaljaa.

Ohjelmaan kuuluu myös aikojen kuluessa syntyneitä reippaita lauluja ja runsaasti psalmeja. Varsinkin psalmit 113–118 ja 136 ovat kauan kuuluneet pääsiäisaterian ylistysosaan. Näitä Jeesuskin oppilaineen lienee laulanut viimeisellä pääsiäisateriallaan. Sen aikana hän asetti ehtoollisen oman uhrinsa muistoksi.