Vantaalainen Raimo Harjula kiinnostui afrikkalaisista sananlaskuista Tansaniassa, jossa hän työskenteli vuosina 1966–74 teologisessa korkeakoulussa opettajana ja tutkijana.

Harjula kulki pohjoistansanialaisen Meru-vuoren rinteillä tutkimassa kansanlääkinnän keinoja ja keräsi samalla ihmisten käyttämiä sananlaskuja. Muistiinpanot makasivat parikymmentä vuotta pöytälaatikossa, kunnes afrikkalaisen uskontoantropologian dosentiksi ja swahilin kielen opettajaksi Helsingin yliopistoon nimitetty Harjula oivalsi käyttää niitä luentomateriaalina.

— Sananlaskuja käytetään Afrikassa paljon enemmän kuin Suomessa. Ne ovat kulttuurisia koodeja, joilla voidaan kätevästi ilmaista muun muassa varoitusta, kehotusta, lohdutusta, rohkaisua ja avunpyyntöä, Harjula kertoo.

Äskettäin ilmestyi nykyään eläkkeellä olevan tutkijan kolmas afrikkalaisia sananlaskuja sisältävä kirja Monia sateita nähnyt (Yliopistopaino 2005). Sen kuvituksena on pääasiassa Tuovi Tolosen taidekokoelmasta poimittuja afrikkalaisia tingatinga-maalauksia.

Kirjan sananlaskut kertovat ikääntymisen taidosta. Harjula joutui tekemään melkoisen työn: hän kävi läpi 7000 sananlaskua, joista kelpuutti mukaan 400.

Iäkäs ihminen on huipulla

Suurin osa Monia sateita nähnyt -kirjan sananlaskuista sopii kaikenikäisille. Niissä sananlaskuissa, joissa vuosien kertyminen on esillä, ovat päällimmäisenä ikäihmisten viisaus, iän tuomat vaivat ja niihin sopeutuminen.

Harjulan mukaan ikääntyminen koetaan Afrikassa luonnollisena ja myönteisenä asiana, mikä näkyy sananlaskuissa elämänilona ja huumorina. Tästä viestii esimerkiksi sananlasku: "Monia sateita nähneen henki haisee, mutta hänen suunsa puhuu totta huomisesta."

— Mustan Afrikan kulttuureissa elämä mielletään jatkuvasti nousevana suorana. Suoran huipulla on iäkäs ihminen, jota arvostetaan hänen elämänkokemuksensa perusteella.

— Vanhoja ihmisiä pidetään Afrikassa tarpeellisina ja tärkeinä yhteisön jäseninä, kuten kertoo vaikkapa sananlasku: "Ei vanhoja lähteitä peitetä." Olen tavannut siellä enimmäkseen onnellisilta ja tyytyväisiltä vaikuttavia vanhuksia, Harjula kertoo.

Omassa armaassa ei ole näppylöitä

Raimo Harjula toteaa monissa afrikkalaisissa sananlaskuissa olevan yleisinhimillistä elämänviisautta, jota ihmiset ymmärtävät yli kieli- ja kulttuurirajojen. Tällainen on esimerkiksi sananlasku: "Ei omassa armaassa ole näppylöitä."

Vaikeinta afrikkalaisten sananlaskujen kääntämisessä on Harjulan mielestä niiden iskevyyden ja tiiviyden säilyttäminen sekä niiden merkityksien siirtäminen kulttuurista toiseen.

— Monesti sananlaskuissa olevat vertauskuvat ovat alueen eläin- ja kasvikunnasta, joten niitä on selitettävä käännöksen yhteydessä.

— Kun joku sanoo, että "Vanha vaimo on kuin mukaratipuu: kun se syttyy, se palaa pitkään" on tiedettävä, millainen puulaji on kyseessä.

Harjulan hyvänä apuna käännösten viimeistelyssä on ollut hänen Eva-vaimonsa. Yhdessä he ovat pohtineet, voiko esimerkiksi jonkin sanan tai pilkun jättää pois käännöksestä.

Nauttikaa sammakonpoikaset!

Sananlaskujen kerääjä ja tutkija käyttää usein itsekin afrikkalaisia sananlaskuja. Hän pitää esimerkiksi sananlaskusta: "Nauttikaa sammakonpoikaset, niin kauan kuin vettä riittää!"

— Se rohkaisee nauttimaan elämästä täysipainoisesti loppuun asti.

— Hauska sananlasku on myös: "Oletko kuin mesilintuäiti, joka ei ole kasvanut aikuiseksi?" Mesilintu on kukkien ympärillä räpyttelevä värikäs lintu ja sitä pidetään keimailevan henkilön vertauskuvana. Tällä tavalla ikääntyvää ihmistä voidaan hienovaraisesti opastaa sananlaskun avulla.

Raimo Harjula ei osaa sanoa, syntyykö afrikkalaisista sananlaskuista joskus neljäskin kirja. Jos niin käy, saattaa aiheena olla islaminuskon ja perinteisen kansanuskonnon näkyminen sananlaskuissa.

—Aihe on mielenkiintoinen, sillä Afrikassa harjoitetaan uskontoa paljon tiiviimmin kuin täällä. Siellä koko elämä on uskontoa.