Hengellinen ja poliittinen johtaja
Lauantaina kuollut 264:s paavi Johannes Paavali II oli paitsi maailman 1,1 miljardin katolisen hengellinen johtaja myös yksi viime vuosisadan merkittävimmistä poliittisista vaikuttajista.
Moraalikysymyksissä Johannes Paavali II oli opillinen konservatiivi, mutta rauhan ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana edistyksellinen ja rohkea. Hänen panoksensa oli suuri myös kirkkojen välisessä ekumeniassa ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjänä.
Nuori Karol Wojtyla opiskeli filosofiaa ja kirjallisuutta Krakovan yliopistossa ja haaveili näyttelijän urasta, kun natsit miehittivät Puolan. Wojtyla joutui työskentelemään miehittäjien alaisuudessa kivilouhoksella, mutta toimi samaan aikaan aktiivisesti vastarintaliikkeessä. Hän toimi maanalaisessa teatterissa, alkoi opiskella salaisessa pappisseminaarissa ja piilotteli muun muassa juutalaisia natseilta.
Kun Hitler kukistettiin, ei koittanutkaan vapaus, vaan uusi diktatuuri. Pappina, piispana ja kardinaalina Wojtyla eli vaatimatonta elämää kansan parissa ja piti rohkeita saarnoja. Yliopistourallaan hän eteni moraalifilosofian professoriksi. Kirkosta tuli turvapaikka toisinajattelijoille, ja se joutui vainon kohteeksi. Vuonna 1978 Wojtyla valittiin paaviksi.
Kun nimen Johannes Paavali II ottanut paavi seuraavana vuonna vieraili kotimaassaan, vierailusta tuli samalla mielenosoitus maan oloja kohtaan. Se oli alkusysäys sille poliittiselle murrokselle, joka lopulta johti koko Itä-Euroopan kommunistisen järjestelmän luhistumiseen.
Monessa mielessä paavin uraa ja ajattelua selittävät hänen kokemuksensa kahden ateistisen diktatuurin alaisuudessa. Hän koki omakohtaisesti sen, mitä vapauden ja ihmisoikeuksien puute merkitsee. Hän joutui puolustamaan uskoa vaikeassa tilanteessa, mutta oppi samalla keskustelemaan ja neuvottelemaan toisin ajattelevien ja kirkon vastustajien kanssa. Näitä taitoja hän käytti menestyksellisesti paavina.
Perhe- ja seksuaalietiikan alueilla Johannes Paavali II oli konservatiivi, jonka seuraaja joutuu ottamaan kantaa moneen kipeään kysymykseen. Seurauksiltaan merkittävin on suhtautuminen ehkäisyvälineisiin maailmassa, jossa väestönkasvu ja aids aiheuttavat suurta kärsimystä.

