Muistat ehkä Anni Sinnemäen sanoittaman Ultra Bra -laulun, jossa päähenkilö löytää kahdeksanvuotiaana kartalta Pääsiäissaaret. Mutta tiedätkö mitään muuta noista saarista?

Rapa Nui, eli Pääsiäissaari alueen alkuperäiskielellä, sijaitsee eteläisessä Tyynessämeressä tuhansien kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta. Kiehtovinta Pääsiäissaaressa ovat jalattomat, merelle päin katsovat patsaat, joista saarelaiset käyttävät nimeä moai.

Mikä patsaiden tarkoitus on ollut — esittävätkö ne ehkä jumalia tai esi-isiä —, sitä ei tiedetä. Joka tapauksessa saarella on aikanaan vaikuttanut luonnonuskonto, jossa palvottiin jumalaa nimeltä Make-Make. Tiedetään myös, että siellä viljeltiin jo varhain muun muassa bataatteja ja siellä kasvoi jukkapalmuja. Ennen eurooppalaisten tuloa ja heidän tekemäänsä tuhoa saarella oli kehitetty myös oma kirjoitusjärjestelmä.

Pääsiäissaaresta ja muista merkittävistä luonnonihmeistä ja ihmisen insinööritaidon saavutuksista kertoo Maailman 100 suurta ihmettä -kirja (Otava 2005). Nojatuolimatkailija voi sen avulla tutustua niin Sambian ja Zimbabwen rajalla sijaitseviin Victorian putouksiin, Egyptin pyramideihin, Rooman mahtipontiseen Pietarinkirkkoon kuin kuuluisaan Siperian rataan.

Mutta mistä Pääsiäissaari — nykyisin Chilen valtioon kuuluva 163 neliökilometrin kokoinen kolmio — on saanut nimensä?

Saaren löysi hollantilainen tutkimusmatkailija Jakob Roggeveen 6. huhtikuuta 1722, ja päivä oli pääsiäissunnuntai.