Pääsiäisyön messuun on jo vuosisatoja sisältynyt merkillinen laulu "onnellisesta lankeemuksesta". Laulun vanhat latinankieliset sanat felix culpa voivat tarkoittaa "siunattua syntiä", "iloista syyllisyyttä" tai "onnellista lankeemusta".

Tavallisessa tajunnassa lankeemus, synti ja syyllisyys ovat kaikkea muuta kuin onnea, iloa ja siunausta. Lankeemus on hyvästä luopumista, synti pahaan suostumista ja syyllisyys tuomion alle joutumista.

Miksi siis felix culpa?

Kun me luterilaiset muutamia vuosia sitten aloimme jälleen viettää pääsiäisyön messuja, mukaan otettiin tuo vanha laulu, latinankieliseltä nimeltään Exsultet. Nimi on suomeksi "iloitkaa", "ylistäkää" ja siitä on tullut uuteen messukirjaan kanttorin laulama Pääsiäisylistys.

Pääsiäisylistys veisaa kiitosta Jumalalle ja Kristukselle: "Isä, käsittämätön on rakkautesi, lunastaaksesi orjat annoit Poikasi kuolemaan."

Mutta mikähän on saanut aikaan, että vanhat merkilliset sanat "onnellisesta lankeemuksesta" ovat jääneet meidän messustamme pois? Niukkuuden henki? Teologisen rohkeuden puute?

Alkuperäinen laulu sanoo ujostelematta: "Oi onnellinen lankeemus, joka toi meille tällaisen ja näin suuren Lunastajan."

Omassa kokemuksessamme lankeemukset ovat epäonnistumisia. Joskus voimme vuosikausia kärsiä menneisyyden murheista. On vaikeaa, usein jopa mahdotonta päästä eroon omista virheistä ja vioista. Silti saatamme joskus aavistaa, mitä merkitsee, kun paha muuttuu hyväksi, kun tappiot kääntyvät voitoksi, kun surut vaihtuvat iloksi.

Pääsiäisyönä pahinkin lankeemus muuttuu onnelliseksi, koska se johdattaa meidät Kristuksen, koko maailman Lunastajan luokse. Apostoli Paavalikin tunsi idean: "Missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi." (Room. 5:20)

Vanha laulu väittää jopa, että ensimmäisen ihmisen synti oli "varmasti välttämätön", jotta Jumalan mittaamaton rakkaus tulisi ilmi.

"Tämä on se yö, jona Kristus mursi kuoleman kahleet ja astui voittajana tuonelasta. Kuinka ihmeellinen on sinun hyvyytesi meitä kohtaan! Kuinka mittaamaton on rakkautesi! Lunastaaksesi orjan, sinä lähetit Poikasi. Oi Adamin varmasti välttämätön synti, jonka Kristuksen kuolema on tuhonnut! Oi onnellinen lankeemus, joka toi meille tällaisen ja näin suuren Lunastajan. Oi totisesti siunattu yö, sillä se yksin opettaa tuntemaan ajan ja hetken, jona Kristus nousi ylös tuonelasta!"

Kristus on totisesti ylösnoussut!