Luin Anna-Liisa Rekolan kirjoituksen (VL 10.3.). Siinä hän kirjoittaa, että ”antiikin ajan veriuhriuskonnoista tarttunut outo sovitusoppi olisi jo aika sivuuttaa”.
Jos Jeesuksen sovitustyö ristillä sivuutetaan, niin silloin ei voida puhua enää kristinuskosta. Kristinuskon ydin on Jeesuksen Kristuksen sovitustyö Golgatalla.
Ennen ristinkuolemaansa Jeesus asetti ehtoollisen. Siitä hän sanoo: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan” ja ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan”.
Jeesus Kristus vuodatti verensä ja antoi henkensä lunnaiksi meidän ihmisten edestä. Kärsimällä syyttömänä ristillä hän kantoi sen syyllisyyden ja rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet ja sovitti näin Jumalan vihan.
Jeesuksen ristinkuolema oli meidän syntiemme sovitus. Hän avasi meille tien taivaaseen. Eli vielä tiivistäen: ilman sovitusta ei ole kristinuskoa. ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.” (2. Kor. 5:19)