Vantaalaisten yhdeksäsluokkalaisten mielenterveyttä tutkinut professori Mauri Marttunen Peijaksen sairaalasta arvioi, että 5–10 prosenttia nuorista on vakavassa syrjäytymisvaarassa. Hänen mielestään olisi syytä olla huolissaan erityisesti niistä pojista, jotka käyttävät alkoholia ja joilla on käytöshäiriöitä, esimerkiksi aggressiivista ja väkivaltaista käytöstä.

— Monet saavat juuri ja juuri peruskoulun suoritettua. Eikä kyse ole pelkästään mielenterveyden ongelmista, vaan huono-osaisuuden kasaantumisesta muutenkin, Marttunen kuvailee.
Hän korostaa tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä.

— Mitä aikaisemmin ongelmiin tartutaan ja nuorta ja hänen perhettään tuetaan, sitä paremmin vältytään myöhemmiltä seurauksilta. Esimerkiksi kampanjat, joissa on puututtu nuorten puistokaljoitteluun tai näpistyksiin, ovat minusta hyviä.

Tutkimukseen osallistui yhdeksäsluokkalaisia sekä Vantaalta että Tampereelta. Kaupunkien välillä ei juuri ollut eroja, mutta tytöt ja pojat oireilevat eri tavoin. Tyttöjen keskuudessa masennusoireet ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat yleisimmät mielenterveyden ongelmat, pojilla taas käytöshäiriöt ja päihteiden käyttö.

Masennukseen puututtava ajoissa

Yleinen mielenterveyden ongelma nuorilla on masennus. Sen oireista kärsi kymmenisen prosenttia vastanneista. Ahdistuneita oli saman verran.

Marttusen mukaan ei ole olemassa tutkimustietoa, joka osoittaisi masennuksen yleistyneen. Kansainvälisissä tutkimuksissa kuitenkin on todettu, että depressio saattaa nykyisin puhjeta nuoremmalla iällä kuin aiemmin.

— Hoitoon sen sijaan hakeudutaan helpommin kuin aiemmin. Ihmiset tunnistavat depression paremmin, Marttunen toteaa.
Hän ja tutkimuksen toinen tekijä, dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino, kehottavatkin opettajia ja vanhempia muistamaan masennuksen mahdollisuuden. Aina masennus ei näy päällepäin, mutta yleensä se alentaa koulusuoriutumista ja sosiaalista toimintakykyä.

Masennukseen liittyy myös itsetuhoisen käyttäytymisen riski. Tutkituista nuorista kaksi prosenttia ilmaisi selkeitä itsemurhasuunnitelmia ja lisäksi kuusi prosenttia ilmaisi kuolemantoiveita.

Tutkijat huomasivat, että itsetuhoiset nuoret olivat muita useammin kokeneet vanhemman kuoleman. Heillä oli myös enemmän kokemuksia muutoista kuin muilla. Tutkijat arvioivat, että muutettaessa paikkakunnalta toiselle vaarana on ystävyyssuhteiden katkeaminen ja sosiaalisen verkoston jääminen ohueksi.

Tytöt ahmivat

Syömishäiriöoireita esiintyy tytöillä selvästi useammin kuin pojilla. Seitsemällä prosentilla tytöistä on epäilty anoreksiaa, kahdella prosentilla bulimiaa ja kahdella prosentilla molempia. Pojista vain noin yhdellä sadasta on epäilty anoreksiaa ja vielä harvemmilla bulimiaa.

29 prosenttia tytöistä  ja 10 prosenttia pojista on laihduttanut. 22 prosenttia tytöistä on ahminut ja 14 prosenttia pyrkinyt oksentamalla lievittämään ahmimisen vaikutuksia. Ahmimisen ja oksentamisen yleisyys yllätti tutkijat.

— Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen taustalla on osaltaan nykyisen kulttuurin tarjoama ulkonäköihanne. Kannattaa silti muistaa, että ylipaino on suomalaisille tällä hetkellä paljon isompi kansanterveydellinen ongelma, professori Marttunen sanoo.

Syömishäiriöitä ehkäistäisiin tutkimuksen tekijöiden mukaan perheen yhteisellä aterioinnilla ja säännöllisellä ateriarytmillä. Nuoria kannattaisi myös muistuttaa siitä, että terveellinen laihduttaminen ei tarkoita syömättä jättämistä ja ettei oksentaminen ole terveellinen eikä tehokas laihdutuskeino.

Neljännes täysraittiita

Mielenterveysongelmien lisäksi kartoitettiin nuorten elämäntapoja ja kouluun liittyviä tekijöitä. Päihteidenkäyttöä kyseltäessä selvisi, että nuorista puolet on tupakoimattomia ja neljäsosa täysin raittiita.

Osa nuorista, 15 prosenttia, on jo selvästi aloittanut humalahakuisen juomisen. Jotakin huumetta oli joskus kokeillut 13 prosenttia nuorista; muiden huumeiden kuin kannabiksen kokeilu oli harvinaista.

Nyt tutkimukseen osallistuneiden nuorten mielenterveyttä on seurataan kahdella jatkotutkimuksella. Marttusen mukaan olisi tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi nyt saamaansa seurantakyselyyn. Seuraava jatkotutkimus tehdään vuosina 2007–2008.