Neljä viidestä suomalaisesta kokee oman elämänsä vähintään melko onnelliseksi. Näin siitä huolimatta, että monet mittarit kertovat pahoinvoinnin yhteiskunnassa lisääntyneen.

Vielä mielenkiintoisempi kuin onnellisten määrästä kertova tutkimustulos on suomalaisten yksimielisyys elämän onnellisuuteen vaikuttavista asioista. Terveys on tietysti listan kärkipäässä, mutta kaikkein tärkein onnen mittari on hyvä perhe-elämä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n kyselytutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaista pitää perhe-elämän ihmissuhteita tärkeänä tai melko tärkeänä onnellisuuteen vaikuttavana tekijänä. Myös muut läheiset ihmissuhteet ja kokemus rakastetuksi tulemisesta nousevat kärkipäähän.

Korkea yhteiskunnallinen asema ja varakkuus sen sijaan ovat vain muutamalle prosentille erittäin tärkeitä asioita. Raha ja omaisuus merkitsevät ennen kaikkea perusturvaa: turvattua toimeentuloa, pysyvää työpaikkaa. Toki rahaa saisi olla enemmän — vain yksi kahdestakymmenestä piti itseään erinomaisesti toimeentulevana — mutta suurin osa suomalaista uskoo, ettei rahalla voi ostaa onnea.

Työelämässä suomalaisille on tärkeää työpaikan pysyvyys ja työn mielekkyys. Elinkeinoelämän edustajien kannattaisi nyt lukea tarkasti omaa raporttiaan, joka kertoo suomalaisten suhtautuvan kriittisesti työelämän viimeaikaiseen kehitykseen.

Yhdeksän kymmenestä arvioi työelämän lisääntyneen tehokkuuden vaatimuksen polttavan ihmiset loppuun. Irtisanomiset tuomitsee taloudellisesti turhina kuusi kymmenestä ja jopa lähes puolet johtavassa asemassa olevista. Enää vain neljännes pitää työnantajien ja työntekijöiden etua yhteisenä ja suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi.

Luvassa oleva korkeampi eläke toimii vain harvalle porkkanana jatkaa töissä yli 63-vuotiaana. EVA:n raportti myöntää, että tähän vaikuttavat työelämän vastenmielisiksi koetut piirteet ja se, että vapaa-ajasta ja läheisten kanssa olemisesta halutaan nauttia, kun terveys vielä on hyvä.

Jos ihmisten halutaan jatkavan töissä pitempään, pitäisi työelämään etsiä entistä joustavampia ja inhimillisempiä ratkaisuja. Se lienee myös työnantajien etu: tyytyväisyys lisää luovuutta ja työtehoa.