Suomalaiset lapset ja nuoret viihtyvät tutkimusten mukaan koulussa huonommin kuin muut eurooppalaiset ikätoverinsa. Vaikka samaiset tutkimukset eivät kerro syytä tilanteeseen, on viesti itsessään vahva. Vaikkei kaiken tarvitsekaan olla viihdyttävää, on selvää, että parempiin oppimistuloksiin päästään, mikäli koulussa käynti ei tunnu tervan juonnilta.

Tätä taustaa vastaan tuntuu hieman oudolta, että suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat etenkin äidinkielessä mutta myös monissa muissa oppiaineissa kansainvälistä huippuluokkaa. Kun vielä samaan yhteyteen otetaan tutkimus, jonka mukaan suomalaiset koululaiset tekevät keskimäärin vähemmän läksyjä kuin muut eurooppalaiset, muodostuu kuva suomalaisesta koulumaailmasta melko oudoksi: läksyjä tehdään vähän, koulussa ei viihdytä, mutta siellä opitaan hyvin.

Onko sittenkin niin, että suomalaisessa nuorisokulttuurissa kuuluu sanoa, että koulussa on mälsää ja kouluruoka on pahaa? Onko kyse enemmän tavasta puhua kuin todellisesta tilanteesta?

Ei niin, etteikö kehittämisen varaa olisi etenkin siinä, minkä verran oppilaita kuullaan ja kuunnellaan. Sillä vaikka koulu on opettajien työpaikka, on se ensisijaisesti oppilaiden opiskelupaikka. Siksi heidän mielipiteillään tulee olla painoarvoa koulua kehitettäessä. On selvää, että opetuksen tavoitteet ja muut senkaltaiset ovat "aikuisten juttuja", mutta kehitettäessä koulun ilmapiiriä, ympäristöä tai oheistoimintoja oppilaiden näkökulman tulee kuulua ja näkyä.

Paineet koulua ja opetusta kohtaan ovat valtaisat. Eri aineiden oppimäärät eivät koskaan yllä sille tasolle, mikä objektiivisesti ottaen olisi perusteltua. Opettajien toimenkuvat ovat laajentuneet vuosikymmenessä rajusti, samoin oppilaiden ja heidän vanhempiensa vaatimukset.

Koulun ensisijainen tehtävä on opettaa. On hyvä, jos se voidaan tehdä tavalla, joka on mukava, ja ympäristössä, joka on viihtyisä. Mutta sirkushuveja sen ei tarvitse sisältää. Tavoitteena ei voi olla "edutainment", vaan koulu, jossa kasvaa yleissivistyneitä ja monenlaisin valmiuksin varusteltuja tasapainoisia ihmisiä.