Ihmisen turhamaisuuden historiassa ei ole toista yhtä tärkeää esinettä kuin peili. Oman kuvan näkeminen peilityynen veden pinnalta ja sen tunnistaminen itseksi on varmasti ollut muinaiselle ihmiselle järisyttävä kokemus.

Sittemmin omaa kuvaa on katseltu kiillotetuilta metallilevyiltä ja lopulta nykyisen kaltaisesta lasipeilistä, jossa värittömän lasin takana on kirkas metallipinta.

Sabine Melchior-Bonnet kertoo kirjassaan Kuvastin (Atena 2004) peilin kiintoisan historian niin esineenä kuin symbolinakin.

Peilin kulttuurihistoriassa on kaksi perusjuonnetta. Toisen mukaan peili on turmiollinen kapistus, paholaisen pikku apuri, joka yllyttää ihmisen keikaroimaan oman kuvansa edessä ja rakastamaan itseään yli kaiken.

Peilimyyteistä perimmäisin on antiikin kertomus Narkissoksesta, joka rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnassa niin palavasti, että lopulta kuoli kuvansa äärellä. Muistoksi jäi vain kuolinpaikalle kasvanut narsissi.

Toisen perusjuonteen mukaan peili on ihmisen itsetuntemuksen apuväline. Sokrateen kerrotaan ojentaneen peilin juopoille, jotta he näkisivät viinin vääristämät kasvonsa. Seneca antoi raivostuneelle miehelle peilin, jotta tämä näkisi, kuinka sielussa paisuva rumuus muuttaa hänen ulkonäköään.

Kristityt ovat jakaneet samat kaksi perusasennetta. Ylpeyden ja turhamaisen keikailun välineenä peili on tuomittu.

Tunnetuin Raamatun kuva peilistä on kuitenkin Paavalin rakkauden ylistyksessä (1. Kor. 13): "Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee."

Paavalin sanoissa elää ajatus, jonka mukaan koko luomakunta on kuvajaisen kaltaista heijastusta täydellisestä Luojastaan.

Sama ajatus oli uuden ajan alkuun asti myös tieteen perustana. Sana peili tulee latinan sanasta speculum. Samaa juurta on sana spekuloida — ajatella, pohtia, järkeillä. Keskiajalla ajateltiin, että ajatuksissa heijastuu luonnossa vallitseva järjestys. Ajatuksetkin ovat siis kuin kuvastimen kuva luonnosta.