Maanantai-iltaisin Nikinmäen seurakuntakodin ovi käy tiheästi. Jokainen sisääntulija otetaan lämpimästi vastaan, nimeltä tuntien.

Puolentoista vuoden ajan viikoittain kokoontunut kyläkerho on alusta lähtien ollut suosittu kohtauspaikka. Asukkaiden ideoimassa kerhossa viihtyvät sopuisasti niin lapset, nuoret kuin aikuiset. Illoissa käy keskimäärin 50–60 nikinmäkeläistä.

Teemu Rantasen, 14, takkaan sytyttämä tuli luo tunnelmaa kahvilaksi muuntautuneeseen kerhohuoneeseen. Teemu käy kavereidensa kanssa kyläkerhossa liki joka maanantai.

— Kyläkerho on kiva paikka. Minusta on hyvä, että täällä käy kaikenikäisiä ihmisiä, hän toteaa.

Vapaamuotoisen jutustelun lisäksi illan ohjelmaan kuuluu vuoroviikoin joko pyhäkoulu tai hartaushetki. Illan kuluessa halukkaat voivat myös ekoaskarrella ja pelailla erilaisia lautapelejä ja pingistä.

Perhekerhoja kaivataan lisää

Vantaan seurakunnat ovat viime vuosina rakentaneet useita uusia seurakuntataloja nuorten lapsiperheiden asuttamille alueille. Tilat ovat tulleet tarpeeseen, sillä yleensä näillä alueilla on vähän muita julkisia palveluita.

Asolan, Ilolan, Nikinmäen ja Ylästön seurakuntataloissa lapset, varhaisnuoret ja perheet muodostavat arkisin suurimman käyttäjäryhmän. Suosituimpia toimintamuotoja ovat alle kouluikäisille järjestettävät kerhot, varhaisnuorten toiminta sekä perhekerhot.

Perhekerhoissa käy yleensä 20–30 äitiä lapsineen. Muiden äitien tapaaminen kerran viikossa ei kuitenkaan riitä kaikille, vaan esimerkiksi Ylästössä äidit ovat lapsityönohjaaja Ilona Harrila-Nurmen mukaan toivoneet perhekerhon rinnalle avointa päiväkerhoa. Tikkurilan seurakunnalla ei kuitenkaan ole riittävästi resursseja vastata kysyntään.

— Seurakuntaneuvoston olisi tehtävä nyt rohkea päätös, jolla Ylästön ja Kartanonkosken alueilla seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi valittaisiin työn painopisteeksi lapsi- ja perhetyö. Sen jälkeen voimavarat pitäisi keskittää nuorisotyöhön, hän toteaa.

Seurakunnan omien ohjaajaresurssien puuttuessa Harrila-Nurmi toivoo Ylästön asukkailta ja järjestöiltä nykyistä aktiivisempaa roolia. Seurakunta voisi hänen mukaansa antaa seurakuntatalon useamminkin perheiden käyttöön, mikäli löytyisi halukas vastuutaho pyörittämään kerhotoimintaa.

Päiväkumpu hankelistan ykkönen

Vantaan seurakunnat aikovat myös jatkossa rakentaa uusia seurakuntataloja. Rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlbomin mukaan vuoteen 2015 ulottuvien suunnitelmien kärjessä on Päiväkummun seurakuntatalo.

Päiväkummun seurakuntatalon hankeryhmä pohtii parhaillaan, pitäisikö nykyinen ja korjausta vaativa talo purkaa ja rakentaa sen tilalle uusi. Sahlbomin mukaan vaihtoehtoina on myös talon korjaaminen tai yhteiskäyttörakennuksen tekeminen alueelle yhdessä kaupungin kanssa.

— Suunnittelemme seurakuntatalon rakentamista myös Kartanonkoskelle ja Vallinojalle, hän mainitsee.

Uusilla kiinteistöillä ei vielä ole rahoitusta eikä sen tarkempia suunnitelmia.

Lue lisää seurakuntataloista
www.vantaanseurakunnat.fi