Ruotsin arkkipiispa KG Hammarin mukaan naispappeuden vastustajia papiksi vihkinyt Missionsprovins on käytännössä muodostanut oman itsenäisen kirkon. Pieni vähemmistö on arkkipiispan mukaan rakentanut parin vuoden aikana vaihtoehtoista kirkkoa, mikä on nyt saatettu loppuun piispan- ja pappisvihkimyksellä.

— Kaikille on tullut selväksi, että Missionsprovins ei ole osa Ruotsin kirkkoa. Tämän vahvistaa myös kenialainen piispa Walter Obare, joka toimitti piispanvihkimyksen, arkkipiispa Hammar sanoi lausunnossaan.

Ruotsin kirkko päätti 1994, että papiksi ei voida vihkiä henkilöä, joka ei hyväksy naisten oikeutta pappisvihkimykseen. Ruotsin kirkon piispat, papit ja diakonit ovat luvanneet seurata kirkkojärjestystä. Sen mukaan piispanvaali toimitetaan sääntöjen mukaan ja arkkipiispa johtaa jumalanpalvelusta piispanvihkimyksessä. Näitä sääntöjä rikottiin Missionsprovinsin vihkimyksessä.

Göteborgissa pidetyssä vihkimyksessä vihittiin papiksi myös suomalainen Niko Vannesmaa, joka toimii pappina Luther-Säätiössä. Pappien vihkimiseen osallistuivat säätiön papit Juhana Pohjola ja Sakari Korpinen. Piispanvihkimiseen osallistui säätiön varapuheenjohtaja Matti Väisänen. Kotimaa-lehden mukaan Luther-Säätiö aikoo kuitenkin yhä sitkeästi pysyä Suomen kirkon sisällä.

Arkkipiispa Jukka Paarma ei lehdessä ota kantaa siihen, mitä Suomessa vihkimyksen johdosta mahdollisesti tapahtuu. Vannesmaalla ei kuitenkaan ole papin oikeuksia Suomessa. (KT ja Kotimaa)