Kirkko, maailman vanhin globaali firma, viettää tänä vuonna Suomen-osastonsa 850-vuotisjuhlaa. Tämä osasto puolestaan on Suomen vanhin firma. Sen piispallisessa kirjeenvaihdossa 18.1.1324 tulee myös kotikaupunkimme Vantaan nimi ensimmäistä kertaa historian päivänvaloon.

Kirkon virallinen 850-vuotinen historia Suomessa on vajaa puolet kirkon koko historiasta. Omassa työssäni teologisessa tiedekunnassa olen suuntautunut raamatuntutkimuksen pariin ja siinä lähinnä kirkon kahteen varhaisimpaan vuosisataan.

Kun ajattelee, mistä kerran lähdettiin liikkeelle — pahaisesta pohjoisgalilealaisesta kylästä —, lopputulos on paradoksaalinen.

Vanhan iskulauseen mukaan Jeesus odotti Jumalan valtakuntaa — tulikin kirkko. Lausetta voi tulkita eri suuntiin. Esimerkiksi niin, että Jumalan valtakunnan vaihtuminen kirkoksi on suuri pettymys. Tai niin, että Jumalan valtakunta toteutuu kirkossa.

Mutta, mutta: Jumalan valtakuntaa julistava Jeesus Nasaretilainen ei ollut vain uuden kehityksen alku vaan myös yksi vaihe häntä edeltäneessä pitkässä kehityksessä. Hän itse eli keskellä uskonnollis-kansallista perinnettä, jolla tuolloin oli oma, vähintään 1000-vuotinen seurattavissa oleva historiansa.

Aikajanan toinen pää ei siis ole kiinni 2000 vaan yli 3000 vuoden takana, muinaisessa Lähi-idässä eläneiden israelilaisten paimentolais- ja maanviljelijäheimojen uskonnossa. Se, mitä me suomalaiset keskimäärin ajattelemme Jumalasta ja elämästä, oikeasta ja väärästä, on monin sitein kiinni muinaisen Palestiinan asukkaiden uskonnollisissa käsityksissä. Paradoksaalista!

Entä jos asiat siellä toisessa päässä olisivat menneet toisin — missä me sitten olisimme kiinni? Jospa monoteismia, yksijumalaisuutta, ei olisikaan syntynyt? Entä jos Jeesus Nasaretilaisesta käynnistynyt liike olisi jäänyt sisäänpäin lämpiäväksi juutalaiseksi lahkoksi? Mitä juhlia tänään viettäisimme? Millaisia olisivat moraalikäsityksemme? Puhumattakaan siitä, että poliittinen ja kulttuurihistoria menisivät täysin uusiksi. Ja olisiko jotakin sellaista kuin suomalaista Suomea edes olemassa?

Ajatusleikki ei muuta mennyttä, mutta se voi antaa aihetta virkistävään ihmettelyyn ja auttaa omien juurien setvimisessä.