Potilasasiamies Miikkael Liukkonen on työssään kuullut lukuisia kertomuksia asiakkaan huonosta kohtelusta. Hän on sitä mieltä, että Vantaalla suurimmat ongelmat terveydenhuollossa ovat asiakaspalvelussa ja toimintatavoissa, eivät niinkään paljon puhutussa henkilökuntapulassa.

— Terveydenhuollon byrokratia on jäykkää, eikä kukaan ota kokonaisvastuuta potilaasta. Potilasta ei saisi pallotella eikä jättää yksin. Saan usein valituksia siitä, ettei terveyskeskukseen pääse. Joskus tämä tietenkin voi olla tilapäistä ja johtua esimerkiksi sijaispulasta.

— Ihmisiä myös pompotellaan paikasta toiseen. Kun terveyskeskus ei pysty hoitamaan kiireellisiä tapauksia, potilaat lähetetään Peijaksen sairaalan päivystykseen, josta heidät käsketään takaisin terveyskeskukseen, Liukkonen kertoo.

— Tämäntyyppiset ongelmat ovat lisääntyneet koko ajan, joten järjestelmässä täytyy olla jotakin vialla. Kaipaisin enemmän joustavuutta ja asiakasnäkökulman huomioon ottamista.

Potilasasiamiehen tehtävänä on auttaa kuntalaisia terveydenhuollon ongelmatilanteissa silloin, kun asiakas esimerkiksi kokee, ettei saa tarvitsemaansa palvelua tai epäilee hoitovirheen tapahtuneen. Potilasasiamies tarjoaa neuvontaa ja auttaa esimerkiksi korvaushakemusten ja muistutusten teossa.

Vantaalla potilasasiamies on kaupungin keskushallinnon, ei sosiaali- ja terveystoimen, alainen, millä pyritään palvelun puolueettomuuteen.

Yhteydenotot lisääntyneet

Miikkael Liukkonen saa 800–1000 yhteydenottoa vuodessa. Määrä on kasvanut jatkuvasti. Eniten häneen otetaan yhteyttä potilasvahinkojen vuoksi.

Vaikka Liukkonen on terveyskeskusten potilasasiamies, häneen ollaan yhteydessä myös Peijaksen sairaalan asioista. Usein kyse on hoitovirhe-epäilyistä. Peijaksessa on oma osa-aikainen potilasasiamies, mutta asiakasmäärä edellyttäisi kokopäivätoimista työntekijää.

— Usein ihmiset ottavat yhteyttä myös silloin, kun he kokevat, ettei heitä ole tutkittu tarpeeksi perusteellisesti. On saatettu vain määrätä särkylääkkeitä ja käskeä kotiin, kunnes pitkän ajan kuluttua paljastuu, että vaiva vaatii leikkaushoitoa.

— Lääkärit haluavat karsia turhiksi kokemiaan tutkimuksia, mutta minusta olisi kaikkein halvinta tutkia potilas heti kunnolla.

Liukkosen vastuualueeseen kuuluu myös Katriinan sairaala, jonka potilaat tarvitsisivat hänen mielestään enemmän aikaa hoitohenkilökunnalta. Osa potilaista on vanhuksia.

— Saamieni yhteydenottojen perusteella olen alkanut olla huolissani tilanteesta siellä. Tosin minähän kuulen vain ongelmista, ei minuun oteta yhteyttä silloin kun hoito on hyvää.

— Mutta kyllä henkilökuntaa pitää olla niin paljon, ettei sairaalassa katkota potilaiden jäseniä, Liukkonen painottaa ja viittaa onnettomuuksiin, joita on sattunut, kun henkilökunta ei ehdi saattamaan huonosti liikkuvia potilaita wc:hen.

Hoitotakuu lupaa muutosta

Maaliskuun alusta voimaan astuvat lainmuutokset, jotka tunnetaan hoitotakuun nimellä, tulevat Liukkosen arvion mukaan työllistämään myös potilasasiamiestä.

— Hoitotakuu on iso muutos. Sillä pyritään takaamaan, että kuntalaiset saavat hyvää hoitoa ajoissa.

— Nykyäänhän on tapauksia, että ihminen joutuu olemaan leikkausjonossa kolmekin vuotta. Hoitotakuun myötä hoitoon pääsylle on tulossa aikarajat, esimerkiksi leikkaukseen on päästävä puolen vuoden sisällä, Liukkonen kertoo.

Hoitotakuu määrää myös, että asiakkaan on saatava terveyskeskukseen puhelinyhteys arkipäivisin virka-aikana välittömästi. Liukkonen toteaa, että nykyisin tässäkin on ollut ongelmia. Puhelin on saattanut tuutata varattua koko päivän.

Hoidontarve tulee arvioida kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Arvioinnin voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri, ja se voidaan tehdä myös puhelimitse.

— Hoitotakuu ei välttämättä käytännössä ole niin hieno asia kuin paperilla. Varmasti tämänkin jälkeen on ihmisiä, jotka eivät pääse lääkärille, vaikka haluaisivat.

— Vaarana on se, että terveyskeskuksen henkilöstö vain toteaa, ettei hoitoon haluava potilas tarvitsekaan hoitoa. Sitä paitsi puhelinarvioinneissa hoitohenkilöstö ei välttämättä saa kunnollista kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta. Mutta ilman muuta nämä lainmuutokset ovat edistysaskel, Miikkael Liukkonen sanoo.

Mikä on hoitotakuu?

Maaliskuun alussa voimaan tuleva hoitotakuu määrää, että kiireettömät tutkimukset ja hoito on saatava määräajassa sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa. Tavoitteena on, että ihmiset hoidetaan tasapuolisesti.

• Terveyskeskukseen on arkipäivisin virka-aikana saatava välittömästi puhelinyhteys.

• Hoidon tarve on terveyskeskuksessa arvioitava kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta.

• Tutkimuksiin ja hoitoihin, joita ei voida antaa vastaanotolla, on päästävä kolmessa kuukaudessa.

• Sairaalassa hoidon tarve on arvioitava kolmessa viikossa.

• Jos lääkäri toteaa potilaan tarvitsevan hoitoa sairaalassa, se on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa.

• Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä hoitomahdollisuus muualla: toisessa kunnassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Tästä ei saa tulla ylimääräisiä kuluja potilaalle.