Datanomiopiskelija Jarno Hallikainen, 27, viipyilee päivittäin internetissä useita kertoja. Sähköpostien lukemisen ja niihin vastaamisen lisäksi hän seuraa netissä muun muassa it-alan uutisia.

Tietotekniikan virtausten jatkuva omatoiminen seuraaminen on hänen mielestään pakollista, mikäli haluaa pysyä mukana alan kehityksen vauhdissa.

Joihinkin ystäviinsä ja muihin tietotekniikan harrastajiin Jarno pitää yhteyttä irkkaamalla eli juttelemalla verkossa. Liki reaaliaikaisiin keskusteluihin pääsee mukaan omalta tietokoneelta käyttäjätunnusten ja tiettyjen palvelinten avulla.

Internet on Jarnon mukaan myös oivallinen tapa hankkia kokemusperäistä tietoa eri asioista.

Aasian katastrofi järkyttää

Jarnon mielestä internet päihittää kirkkaasti muut mediat sekä nopeudellaan että tietotarjonnallaan. Hän seuraa netin kautta säännöllisesti oman alansa trendejä sekä muita maailman tapahtumia.

Uutisnälkäänsä hän tyydyttää esimerkiksi vierailemalla bittiavaruudessa Ylen tekstitelevision ja kansainvälisten uutistoimistojen sivuilla.

Hänen arvionsa mukaan netti on ollut jo pitkään hänen eniten seuraamansa media. Varsinkin kansainvälisten uutistoimistojen sivuilla uutisten sisältö päivittyy tiheään tahtiin.

— Esimerkiksi Aasian katastrofin uutisointia seurasin lähinnä netin kautta. Luin paikallisten asukkaiden ja tsunamin uhriksi joutuneiden kertomuksia CNN-uutistoimiston sivuilta. Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamat tuhot tuntuvat yhä käsittämättömän järkyttäviltä, vaikka tuttuja tai sukulaisia ei katastrofin uhriksi joutunutkaan, hän toteaa.

Aasian katastrofin herättämä maailmanlaajuinen auttamishalu on ollut Jarnolle myönteinen yllätys.

Kriittistä medianlukutaitoa

Internetin sisältöön Jarno suhtautuu kriittisesti. Tarjolla olevan tiedon luotettavuutta hän arvioi yleensä useamman eri lähteen avulla.

Hän luottaa ennemmin esimerkiksi suuren uutistoimiston välittämään tietovirtaan kuin esimerkiksi yksityisen henkilön ylläpitämiin sivustoihin. Tietojen haussa hän suosii Googlen hakukonetta.

— Internetissä tietoa on tarjolla huikea määrä. Jotta netistä löytäisi haluamansa ja oikean tiedon, on hakujen määrää osattava rajata hakukoneen avulla, hän tietää.

Jarno on tietokoneiden käyttäjänä jo senioripolvea, sillä ensimmäisen Speckravideo-merkkisen kompuutterinsa hän sai noin 20 vuotta sitten. Aluksi hän käytti tietokoneita lähinnä pelaamiseen, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua myös laitteiden muista ominaisuuksista. Nykyisin Jarno pelaa silloin tällöin pitkäkestoisia strategiapelejä.

Tiimityötaidot arvossa

Noin vuoden kuluttua Jarno valmistuu datanomiksi eli tietotekniikan ammattilaiseksi. Hänen erikoisalaansa on järjestelmätukeen liittyvä asiakaspalvelu.

Nykyisin tietotekniikan ammattilaisilta vaaditaan teknisen tietämyksen lisäksi hyviä sosiaalisia taitoja.

— Tietotekniikan projekteissa työskennellään tiimeissä, sillä yksi koodari hallitsee yleensä vain oman erikoisalansa. Myös asiakkaiden kanssa on tultava toimeen. Pienessä kopissa työskentelevä ja kylmiä pizzoja sekä lämmintä limua nauttiva erakkomainen nörtti on aikansa elänyt myytti, hän naureskelee.

Jarno ei vielä osaa sanoa, mitä hän aikoo tehdä valmistuttuaan. Oman alansa töiden lisäksi häntä kiinnostavat jatko-opinnot, mutta sosiaalisena ihmisenä hän miettii myös mahdollisuutta hakeutua esimerkiksi kirkon nuorisotyöhön.

Rippikoulun jälkeen hän on osallistunut jo vuosia aktiivisesti Korson seurakunnan toimintaan. Vapaaehtoistehtäviensä lisäksi hän työskentelee kotiseurakunnassaan sekä iltavahtimestarina että nuorten toiminnan ohjaajana. Myös soul-vaikutteinen bluesmusiikki on Jarnolle tärkeä harrastus.

— Haluan päästä esiintymään Club Orleans -bändini kanssa Storyvillen jazz-klubille ennen kuin täytän 50 vuotta, hän haaveilee.