Suomen kirkkohistorian kuuluisin murhamies on Lalli, joka surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Murhan tarkasta ajankohdasta ei ole varmaa tietoa, ja hämärän peitossa on myös teon motiivi. Silminnäkijälausuntojakaan ei ole, sillä ensimmäiset kertomukset murhasta ovat peräisin noin sata vuotta myöhemmältä ajalta, 1200-luvulta.

Näytöt lienevät puutteellisia poliisitutkintaa varten, joten otetaanpa avuksi kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman. Kuka oli Lalli ja miksi hän surmasi piispan?

Lalli on usein kuvattu pakanallisen Suomen ja sen kansan puolustajaksi, ja siitä on saatu murhalle ylevä motiivi. Professori Arffmanin mukaan lähteistä ei kuitenkaan löydy minkäänlaista mainintaa Lallin pakanuudesta. Päinvastoin: Lalli on kristillisen Lauri- tai Laurentius-nimen suomalainen muunnos, joten se voisi olla kastenimi.

Lisäksi Pyhän Henrikin legenda kertoo, että eräs murhamies surmasi piispan suututtuaan piispan nuhtelusta. Tämäkin viittaisi Arffmanin mukaan siihen, että murhaaja on ollut kristitty ja näin kirkkokurin alainen.

Joka tapauksessa saattaa olla Lallin kyseenalainen ansio, että piispa Henrik muistetaan vielä nykyisinkin — Henrikin muistopäivää vietetään 19.1.

Jos Henrik ei olisi kokenut väkivaltaista kuolemaa, häntä tuskin olisi julistettu pyhimykseksi. Professori Arffman arvioi, että pyhimykseksi julistaminen oli myöhempien sukupolvien kannanotto tapahtumiin. Turun hiippakunta tarvitsi oman pyhimyksensä, ja Henrik marttyyrikuolemansa ansiosta täytti tämän tarpeen.