Joulu ja pääsiäinen ovat selkeitä pyhiä. Jumalan ja Jeesuksen lähes kaikki ymmärtävät. Mutta mikä on helluntai ja mihin tarvitaan Pyhää Henkeä? Siihen voisi olla vaikeampi löytää vastausta katukyselyssä.

Kun julkisuudessa puhutaan Pyhästä Hengestä, viitataan usein karismaattiseen liikkeeseen ja sen esillä pitämiin armolahjoihin. Karismaattisuus on maailmalla nopeimmin leviävä kristillisyyden muoto. Armolahjat löytyvät Raamatusta. Mutta jos kielillä puhumisesta tai parantamisesta tehdään Pyhän Hengen toiminnan ja samalla uskon sisällöllinen pääasia, ollaan hakoteillä.

Pyhän Hengen toiminnassa suurin mysteeri eivät ole yliluonnollisilta tuntuvat ilmiöt, vaan uskon syntyminen. Katekismuksen sanoin: ”Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meidän keskellemme”. Ilman Pyhää Henkeä meistä ei olisi Kristuksen seuraajiksi. Taivaaseen astunut Kristus tulee Pyhän Hengen kautta läsnäolevaksi kristityn elämässä. Tämä Hengen työ meissä alkaa jo kasteen hetkellä.

Helluntai, päivä jona apostolit saivat Pyhän Hengen ja alkoivat rohkeasti julistaa ilosanomaa, on kirkon syntymäpäivä. Ensimmäisenä helluntaina kastettiin 3000 ihmistä. Tänään maailmassa on kristittyjä lähes kaksi miljardia, mutta helluntaina alkanut työ on yhä kesken. Sitä varten kirkko tekee lähetystyötä ulkomailla ja julistaa, opettaa ja auttaa kotimaassa.

Yhtä Pyhän Hengen toimintaan liittyvää asiaa kirkko voisi korostaa enemmänkin. Se liittyy tavallaan siihen, mistä professori Jaakko Hämeen-Anttila ja hänen Virpi-puolisonsa, tutkija ja kirjailija, puhuivat television Inhimillisessä tekijässä. Hämeen-Anttilat toivoivat, että maailman pahuuden keskellä kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen hyvään, jota arjessa joka päivä kohtaamme. He toivoivat hyvien ihmisten astuvan ulos kaapista ja huomaavan, että hyvät ovat enemmistö.

Hyvyydestä pitäisi puhua paljon enemmän myös kirkossa. Kaikki ympärillämme oleva kauneus ja hyvyys on suurta Jumalan lahjaa.

Pyhän Hengen vaikuttamasta uskosta puolestaan ainakin pitäisi seurata Hengen hedelmiä, joita ovat ilo, rauha, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Sattumoisin ne ovat juuri niitä hyviä arvoja, joille nyt olisi tilausta.