En etsi valtaa, loistoa…
Joulun lastenkirjoissa ollaan perusasioiden äärellä. Niissä joulun merkitys löytyy tekemisen ilosta, jakamisesta ja luopumisesta.
Mauri Kunnas – Tarja Kunnas: Tassulan tarinoita. Onnin paras joululahja. Otava 2003.
Guido Visconti – Alessandra Cimatoribus: Eräänä iltana tallissa... Lasten keskus 2003.
Guido Visconti – Bimba Landmann: Clara ja Franciscus. Lasten keskus 2003.
Mauri Kunnaksen uudessa joulukirjassa pohditaan, mitä ostaa lahjaksi sellaiselle, jolla on jo kaikkea. Ongelman edessä on varsinkin äveriäs johtaja Armas Röhnö, sillä hänen poikansa Onni tuskin enää mahtuu huoneeseensa kaikkien tavaroiden keskelle.
Tarjolla olisi esimerkiksi uusi mega-kännykkä, jossa on hälytysäänenä sumusireeni ja näppäinkirjaimistona joko nuolenpääkirjoitus, riimukirjoitus, kiina tai hieroglyfit. Lisäksi mega-kännykällä voisi lähettää sähköposteja ulkoavaruuteen, ja ihmelaite toimii myös huuliharppuna ja silitysrautana.
Vaan Onni ei innostu kännykästä, ei edes itse polkevasta kuntopyörästä eikä sadan hengen ulkoteltasta. Mutta kuten kunnon lastenkirjassa pitääkin, eteen tulee yllätyksellinen käänne ja jotain kummallista tapahtuu…
Kunnaksen hauskan kirjan opetus on, että parhaan joululahjan voi löytää muualta kuin tavarataivaasta tai suurilla seteleillä.
Eläimet tekevät tilaa arvovieraille
Italialaisten Guido Viscontin ja Alessandra Cimatoribusin yksinkertainen ja viehättävä lastenkirja Eräänä iltana tallissa kertaa ensimmäisen joulun tapahtumat eläinten näkökulmasta.
Vanha härkä asustaa yksin tallissaan Betlehemiä ympäröivillä kukkuloilla ja ikävöi isäntäänsä. Kyyhkynen lentää huonolla ilmalla härän luo suojaan, ja tämä pyytää kyyhkystä kutsumaan muutkin suojaa tarvitsevat sisään talliin. Isäntää ei näy eikä kuulu, ja kohta talli on täynnä eläinystäviä. Sitten vanhan tallin yläpuolelle ilmestyy tähti merkiksi siitä, että jotain erityistä on tapahtumassa.
Kirja etenee tuttua rataa. Vielä pitäisi tehdä tilaa neljälle arvovieraalle: kohta synnyttävälle naiselle, heitä kuljettavalle aasille ja naisen miehelle, tulevalle isälle. Härällä on kunniatehtävä lämmittää oljilla makaavaa vastasyntynyttä. Ja vihdoin paikalle tulee asioista perillä oleva isäntäkin ja toteaa, että seimessä makaava lapsi on heidän kaikkien uusi isäntä.
Viscontin ja Cimatoribusin teos on puhdaspiirteinen joulukirja. Kirja on myös ylistystarina eläimille, sillä ilman niitä ei joulun tarina olisi sellainen kuin se on.
Franciscus rakensi ensimmäisen seimiasetelman
Viscontin toinen suomennettu kirja Clara ja Franciscus liittyy myös seimen tapahtumiin.
Kirja kertoo seimiperinteen isän Franciscus Assisilaisen ja hänen kanssaan samalla paikkakunnalla eläneen Claran elämäntarinat. Niin Franciscus kuin Clarakin olivat italialaisten aatelissukujen lapsia 1200-luvun alussa, ja heidät molemmat julistettiin myöhemmin pyhimyksiksi.
Franciscuksesta piti alunperin tulla sotasankari tai kangaskauppias, mutta kaupunkilaisten äärimmäisen köyhyyden tajuaminen teki hänestä maallisesta mammonasta luopuneen ryysyläisen. Hänen elämänsä täyttivät armeliaisuus ja Kristuksen seuraaminen. Myös Clara valitsi askeettisuuden ja luostarielämän, vaikka hänen vanhempansa olisivat toivoneet tyttärensä elämän menevän toisin.
Clara ja Franciscus -kirjan on kuvittanut Bimba Landmann, joka on tämän päivän lastenkirjakuvittajien ehdotonta eliittiä. Hänen tuotantoaan on muun muassa jo aikaisemmin tänä vuonna suomeksi julkaistu Kultasarvinen (Lasten keskus). Landmannin kullansävyisiä kuvia katsoo henkeään haukkoen, sillä hän saa vanhoihin tapahtumiin maagisen tunnelman.
Tekstin laatija Visconti on taitavasti yhdistänyt kaksi merkittävää aikalaistarinaa loogisesti eteneväksi ja informatiiviseksi kokonaisuudeksi. Clara ja Franciscus on hyvä joulun kirjalahja vähän isommillekin lapsille.
