KIRKKOHERRAT, PORVARIT JA EDESKÄYVÄT, pitäkää kiinni kukkaroistanne, Sherwoodin metsän tukikohta on löydetty! Robin ja hänen uljaat miehensä majailevat Påkaksen kesänäyttämöllä, Tikkurilan kesäteatterin vieraina.

Myöntää täytyy, että takavuosina saloseutujen veikkojen metsämaisemat olivat nykyistä uljaammat. Robinin Sherwood oli mahtava ikivanha metsä, joka peitti suuren osan Englantia. Tosin saattoi olla, että Robin asuikin Barnsdalessa. Vaikea sanoa, kumpi on totta, sillä Robin on tätä nykyä ainakin 700 vuotta vanha.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat julkeasta henkipatosta ja metsän viheriäisistä miehistä ovat vuodelta 1377. Sata vuotta myöhemmin Robin Hood -kirjallisuus oli kasvanut jo räjähdysmäisesti ja ennen kaikkea hänestä kertovia näytelmiä esitettiin kansan parissa kaikkialla. Ritarillisista hyveistä kiinnipitävä, tyranniaa vastaan taisteleva oman itsensä herra on ollut läpi aikakausien kaikkien muiden paitsi turhantärkeiden hallitsijoiden mieleen.

Robin Hoodin seikkailut olivat jo oman aikansa suosituinta kesäteatteria. Kaupungeissa esimerkiksi vietettiin keväisin tapahtumaa, jossa metsän kuningas Robin kulki saattueessa kaduilla ja keräsi rahaa, joka käytettiin köyhäinhoitoon. Tällaisista juhlista tuli valtavan suosittuja, ja ne kasvattivat legendaa rikkailta köyhille ryöstelevästä hyväntekijästä.

Aivan alkuvaiheissa Robin toimi myös kirkon uudistajana: korruptoituneet apotit, munkit ja piispat saivat luopua rahoistaan — ja joskus myös päästään. Toki sheriffikin ryöstettiin silloin tällöin. Ja muutaman vuosisadan ajan Robin rakasti vain yhtä naista, Pyhää Mariaa.

1500-luvulla Robinin, Iso-Jussin, Puna-Willin ja muiden joukkoon liittyivät myös neito Maria ja Veli Tuck, selkäsaunoja jakeleva paksu, naurava munkki. Kun Englannista tuli anglikaaninen, Robinkin kääntyi uuteen uskoon.

Vuosisatojen varrella Robin Hood on suopeasti ottanut kannettavakseen rooleja, joita hänelle on päätetty antaa. Mutta muutama asia on säilynyt aina: rakkaus tosi uskoon ja kirkkoon, kestävän ystävyyden arvo sekä velmuilu.

— Meidän Robin Hoodimme on ennen kaikkea hyväntuulinen koko perheen tarina, sanoo ohjaaja Iiris Kerosuo.

— Mutta me luimme kyllä näyttelijöiden kanssa historiaakin ja pohdimme, että tarinassa on tarjolla monenlaisia yhteiskunnallisiakin ulottuvuuksia. Tällä kertaa mukaan jäi leppoisaa naureskelua vallanpitäjiä kohtaan.