Hämeenkylän seurakunnan nuorisopappi Jaakko Kara ei ole ihan tavallinen peruspappi. Hän näet harrastaa vapaa-aikanaan kreikkalaista kansantanssia, onpa joskus jopa hypännyt vaikkapa pihaseurojen jälkeen tanssijan rooliin seurakuntalaisten pyynnöstä. Karan tanssiharrastus sai alkunsa 1980-luvun lopulla hänen käydessään Martinlaakson lukiota. Hän oli ensin seuratanssikurssilla, ja kreikkalaisen buzukimusiikin innoittamana hän osallistui myöhemmin kreikkalaisen tanssin kurssille. — Minulla oli poikkeava musiikkimaku ikäisekseni, en kuunnellut ollenkaan popmusiikkia. Pidin klassisesta musiikista ja harrastin viulunsoittoa, mutta kreikkalaismusiikin myötä levottomat jalat veivät voiton, Kara kertoo nuoruudestaan. Nuori mies oli mukana helsinkiläisessä tanssiryhmässä

viisi ja puoli vuotta saaden melkoisesti esiintymiskokemusta. 1990-luvun alussa hän kuitenkin erosi ryhmästä ja alkoi itse vetää kreikkalaisen tanssin kurssia Järvenpäässä.

LAAJA TOIMENKUVA

Tanssiharrastuksen ohessa Kara opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa. Harrastus tuli mukaan opintoihinkin, sillä hän tutki pro gradu -työssään kreikkalaista tanssia. Jumalaiset askeleet -nimisestä gradusta tehtiin myös kirja. — Kun kävi niin, etten saanut valmistumiseni jälkeen töitä, aloin vähitellen suomalaisten perustamien Kreikka-yhdistysten kutsusta vetää tanssikursseja eri puolilla maata. — Toimenkuvani oli lopulta melko laaja, sillä opetustyön lisäksi toimin Kreikan ystävien juhlien juontajana ja järjestin muun muassa räätälöidyn retken Kreikkaan. Kara ehti olla työttömänä usean vuoden ajan, kunnes hänestä

ja hänen harrastuksestaan tehtiin juttu isoon aikakauslehteen. Miestä hämmästyttää vieläkin, miten myönteinen vaikutus sillä oli. — Sain jopa joitakin työtarjouksia, mutta Hämeenkylän seurakunnassa avoinna olleeseen papinvirkaan minut kyllä valittiin lähettämäni hakemukseni perusteella. Sielläkin tosin oli pantu lehtijuttu merkille.

EI PELKKÄÄ ZORBASTA

Kara aloitti Hämeenkylän seurakunnan nuorisopappina vuonna

1998, jolloin hän varoitteli tanssinharrastajia, ettei enää voisi toimia harrastuksen parissa yhtä intensiivisesti kuin aiemmin. Vetreän papin tanssijalka ei silti ole lerpahtanut, vaan hän on järjestänyt noin kerran kuukaudessa eri paikoissa tanssitilaisuuksia, joita joku on kutsunut leikkisästi pyhiksi hypyiksi. Kreikkalaista kansantanssia tuntematon on helposti siinä

käsityksessä, että Kreikassa tanssitaan vain kaikkien tuntemaa zorbasta. Karan mukaan erilaisia kansantansseja on arviolta 500. — Tanssimme Suomessa paljon ketjutansseja, jotka kulkevat vastapäivään ja joiden vetäjä keksii jatkuvasti uusia kuvioita ja hyppyjä. Sitä voivat naiset ja miehet tanssia yhdessä tai erikseen. Jos Kreikassa riittää tansseja eri lähtöön, on myös asuissa eroavaisuuksia. Kaupungissa ja maaseudulla käytetään hyvin erityyppisiä pukuja. Miehen asuun voivat kuulua vaikkapa ratsastushousut tai väljät turkkilaistyyppiset housut, tavallinen kauluspaita, kuvioitu kangasvyö, kirjailtu liivi, polvisukat ja fetsiä muistuttava päähine.

ELÄMÄN KOLMIYHTEYS

Kara on voinut helpotuksekseen todeta, ettei tanssiharrastus ole aiheuttanut närkästystä seurakuntalaisissa. — Maaseudulla tilanne saattaisi olla toinen, mutta kaupungissa pappi voi elää vapaammin. Tosin en ole työssäni nytkään ensimmäisenä hypännyt pöydälle tanssimaan. Myös kollegat ovat suhtautuneet harrastukseen myönteisesti.

Karaa on pyydetty esittämään kreikkalaista tanssia muun muassa tutun papin järjestämiin polttareihin. Juhannusaattona 20. kesäkuuta Kara esiintyy tanssiryhmän ja orkesterin kanssa Vantaan seurakuntien perinteisessä juhannusjuhlassa Sipoon Kuntokalliossa. — Tanssiminen on minulle henkireikä, hyvää virkistystä.

Harrastan sitä aina, kun Sirpa-vaimoni ja kirkkoherra vain suovat, Kara vitsailee. Kolmen pienen lapsen isän elämä perustuukin nykyään kolmiyhteyteen, joka koostuu perheestä, työstä ja Kreikka-maniasta. Kaikki on hyvin, kun ne pysyvät tasapainossa.

Juhannuksena tanssitaan kreikkalaisia kansantansseja

Jaakko Kara tanssii kreikkalaisia kansantansseja juhannusaattona

20.6. Vantaan seurakuntien juhannusjuhlassa, joka pidetään Kuntokallion kurssikeskuksessa Sipoossa. Mukana hänellä on tanssiryhmä ja orkesteri. Kuntokallion juhannusjuhla alkaa klo 18. Kreikkalaisten kansantanssien lisäksi ohjelmassa on muun muassa yhteislaulua, makkaranpaistoa, runopolku, iltahartaus ja kokon sytytys klo 20.45. Lapsilla on lisäksi mahdollisuus leikkimiseen, askarteluun ja ongintaan. Juhannusjuhlan pääsymaksu on 5 euroa, ja se sisältää

kahvitarjoilun ja seurakuntien järjestämän bussikuljetuksen. Pääsylippu lunastetaan bussissa tai Kuntokallion kurssikeskuksen portilla. Alle 12-vuotiaat pääsevät juhlaan ilmaiseksi.