Syntyi ja kuoli Eislebenissä

Matkalla Hallesta Eislebeniin, Martti Lutherin synnyin- ja kuolinkaupunkiin, bussi ohittaa katolisen luostarin. Nunnaluostari oli nykyisessä Eislebenissä myös silloin, kun Martti Luther syntyi. Uskonpuhdistuksen melskeissä se joutui muuttamaan, samoin kuin katoliset perheet, mutta nyt siellä eletään sulassa sovussa.

Yli 1000 vuotta sitten perustettu Eisleben sijaitsee Hartz-vuoristossa. Lutherin aikana Eisleben kuului Mansfeldin kreivikuntaan, jossa oli paljon kupari- ja hopeakaivoksia. Satoja vuosia kestänyt kaivostoiminta loppui vasta 1990-luvulla. Sen jälkeen Eisleben on ajautunut muuttotappion ja massatyöttömyyden kierteeseen.

Eislebenissä on talo, jossa Martti Luther syntyi 10.11.1483. Rakennuksen ulkoasua on muutettu barokkityyliseksi 1600-luvun lopulla tulipalon jälkeen, mutta sisätiloista saa käsityksen, minkälaista elämää siellä Lutherin aikana vietettiin.

Talon keittiössä on ruuan lisäksi saatettu keittää myös lämmintä vettä, jota Lutherin isä Hans Luder otti mukaansa, kun hän seuraavana päivänä lähti parinsadan metrin päähän kirkkoon vastasyntynyttä kastattamaan. Pietarin ja Paavalin kirkossa on vieläkin kastemalja, jossa Luther kastettiin sen aikaisen tavan mukaan kokonaan veteen upottamalla.

Lutherin isä oli talonpoika, joka oli joutunut jättämään kotitilansa nuorimmalle veljelleen ja etsimään uutta elantoa. Hänestä tuli kaivosmies ja kuparikaivosten omistaja, mutta Eislebenissä asuessaan perhe ei rahoilla pröystäillyt.

Luther kävi Eislebenissä aikuisena vain muutamia kertoja, mutta palasi sinne kolme viikkoa ennen kuolemaansa neuvottelemaan Mansfeldin kreivin kanssa verotuskiistasta, joka koski hänen sukuaan. 63-vuotiaalla Lutherilla oli monenlaisia sairauksia ja talvisen matkan rasitukset pahensivat niitä.

Luther sai sukunsa veroasioissa aikaan sovinnon ja saarnasi vielä kolme päivää ennen kuolemaansa Raatihuoneen takana sijaitsevassa Pyhän And­reaan kirkossa, jossa hänen käyttämäänsä saarnatuolia näytetään turisteille. Saarnansa jälkeen Luther tunsi kuitenkin olonsa heikoksi ja vetäytyi huoneeseensa torin laidalla sijaitsevaan taloon.

Tässä talossa Luther kuoli 18.2.1546. Lutherin rinnalla oli joukko läheisiä sekä pastori Justus Jonas, jolle Luther vakuutti loppuun asti uskoaan Kristukseen ja uskonpuhdistuksen oppeihin. Talossa on kopio Lutherin kuolinnaamiosta ja käsistä, jotka näyttävät siltä kuin hän puristaisi sulkakynää.

-----------------------------------

Opiskelijaelämä alkoi aamuneljältä

Luther kirjautui vuonna 1501 Erfurtin yliopistoon, joka oli tuohon aikaan Saksan huomattavin yliopisto. Erfurt oli myös merkittävä kauppapaikka ja luostarikaupunki. Tornien kaupungissa oli 36 kirkkoa ja 15 luostaria. DDR:n peruina uskolla ei enää paikkakunnalla ole yhtä vankkaa sijaa: kristittyjä on Erfurtin 196 000 asukkaasta vain viidennes.

Kovin hilpeää opiskelijaelämää Luther ei todennäköisesti viettänyt. Opiskelijan päivä alkoi herätyksellä kello 4, sitten oli hartaushetkiä ja luentoja kello 10:een asti, jonka jälkeen päivä jatkui luennoilla ja väittelyillä. Vielä illalla ennen kello 20:ta alkavaa hiljaisuutta opiskeltiin ylioppilaskodissa vanhempien opiskelijoiden johdolla.

Nykyisin Erfurtissa on hieno vanha kaupunki, jossa on jäljellä monia rakennuksia Lutherin ajalta. Tavanomaiseen opastettuun kierrokseen ei sisälly Lutherin opiskelija-asuntola eli bursa, sillä reitti sinne ei ole kauneinta Erfurtia. Mieluummin opas esittelee joen rannalla olevia parempikuntoisia rakennuksia.

Luther oli innokas opiskelija ja valmistui maisteriksi jo vuonna 1505. Isä toivoi pojastaan lakimiestä, mutta hänestä tulikin munkki ja pappi. Luther oli mahdollisesti jo päättänyt asian, kun ukonilma vielä vahvisti päätöksen. Salama iski Lutherin viereen, hän pyysi apua Pyhältä Annalta ja lupasi ryhtyä munkiksi.

Luther liittyi augustiinolaiseremiitteihin, jotka saarnasivat Erfurtin kirkoissa kansankielellä ja viettivät ankaran askeettista elämää. Mustasta luostarista, jonka oveen voi Lutherin tapaan koputtaa, löytyy Lutherin munkinkammio. Luostaria ylläpitää luterilainen sisarkunta, ja sieltä voi varata myös yösijan.

Luostarissa Luther kävi kamppailua itsensä kanssa kyetäkseen kelpaamaan Jumalalle. Hän ei kuitenkaan saanut kieltäymyksistä rauhaa sisimpäänsä. Luostarissa hän paastosi, mutta myöhemmin hänestä tuli ruuan ja juoman ystävä.

Lutherin askeesia kannattaa Erfurtin kierroksen päätteeksi muistella Luther Keller nimisessä ravintolassa, jossa on tarjolla hyvää keskiaikaista ruokaa. Ruuan sisältöä voi etukäteen vain arvailla, ja lasku maksetaan guldeneissa ja taalereissa.

-----------------------------------

Mustepullolla päin paholaista

Kerrotaan, että Luther olisi Wormsin valtiopäivillä 1521 sanonut keisarille ja paavin lähettiläille ”tässä seison enkä muuta voi” vakuuttaessaan pitävänsä kiinni opetuksistaan. Lutherin oma versio tarinasta on, että hän sanoi tuon kuuluisan lauseen vihkipapille vasta monta vuotta myöhemmin seisoessaan Katharina von Boran kanssa alttarilla.

Joka tapauksessa Wormsin valtiopäivien jälkeen Luther oli paitsi kirkonkirouksessa myös henkipatto eli hänet saattoi tappaa kuka tahansa vastaantulija. Lutherilla oli kuitenkin tukija, vaaliruhtinas Fredrik, joka kaappautti Lutherin turvaan omistamaansa Wartburgin linnaan.

Korkealla vuorella sijaitsevasta Wartburgin linnasta on sittemmin tullut luterilaisten pyhiinvaelluskohde. Siellä sijaitsee nimittäin huone, jossa sotilaaksi eli junkkeri Jörgiksi naamioitunut Luther käänsi kymmenessä viikossa Uuden testamentin kreikasta saksaksi. Luther ei ollut ensimmäinen saksantaja, mutta hänen käyttämästään kielestä tuli perusta modernille saksalle.

Luther kirjoitti Wartburgissa kymmenen kuukauden aikana myös 14 kirjaa, vaikka moittikin itseään velttoudesta ja uneliaisuudesta.

Työhuoneessa turisteille näytetään seinässä olevaa mustetahraa, jonka edessä riippuu ilkeännäköinen paholaista esittävä pikkupatsas. Mustetahra liittyy tarinaan, jonka mukaan paholainen kiusasi Lutheria tämän synneistä. Luther vastasi heittämällä paholaista mustepullolla.

Tarina on saanut alkunsa Lutherin tekstistä, jossa hän sanoo taistelleensa paholaista vastaan mustepullolla ja sulkakynällä. Innokkaat Lutherin seuraajat ottivat kuitenkin tarinan kirjaimellisesti, ja 1600-luvulla elänyt linnanherra maalautti työhuoneen seinälle mustetahran. Kun turistit ovat napanneet mukaansa liian monta palaa pyhästä tahrasta, se maalataan taas uudelleen.

Wartburgin linna liittyy Saksan historiaan myös monella muulla tavalla. Siellä ovat asuneet muun muassa katolisen kirkon 1200-luvulla pyhimykseksi julistama unkarilainen prinsessa Elisabeth ja kirjailija Goethe. Wartburgin linnaan kannattaa kiivetä jo upeiden maisemien vuoksi, joita Goethekin ihaili.

Linnan juurella on Eisenachin kaupunki, jossa Luther kävi latinakoulua vuosina 1498–1501. Koulussa on opiskellut myös viidenneksi evankelistaksi kutsuttu säveltäjä J. S. Bach. Eisenachissa sijaitsevatkin sekä Bachin syntymäkoti että talo, jossa Luther lapsena asui.

-----------------------------------

Wittenbergissä muokattiin maailmanh

Elben rannalla 60 kilometriä Berliinistä etelään on Wittenbergin kaupunki, jonka keskustassa sijaitsevat noin kilometrin sisällä uskonpuhdistuksen tärkeimmät tapahtumapaikat. Täällä Martti Luther ja hänen avustajansa vaikuttivat merkittävästi maailmanhistoriaan. Luther asui kaupungissa vuosina 1511–1546.

Wittenbergin torilla Raatihuoneen edessä tervehtivät matkailijaa katoksilla suojatut Lutherin ja Melanchtonin patsaat. Torilta on lyhyt matka Cranach-taloon, jossa aikoinaan painettiin juuri keksityllä kirjapainotekniikalla Lutherin kirjoituksia. Talosta saa monenlaisia Lutheriin liittyviä painotuotteita, esimerkiksi 95 teesiä alkuperäisessä asussaan latinaksi. Lucas Cranach oli merkittävä taiteilija, joka kuvitti Lutherin kirjoituksia.

Torilta Luther-talolle käveltäessä ohitetaan Wittenbergin yliopisto, jossa Luther oli professorina, sekä Lutherin tärkeimmän työtoverin Philipp Melanchthonin talo.

LUTHERIN ”MAJATALO”

Kolmikerroksinen Luther-talo on entinen augustiinolaisluostari, jossa Luther oli munkkina ja asui siellä uskonpuhdistuksen aikanakin. Talo luovutettiin Lutherille hänen mentyä naimisiin entisen nunnan Katharina von Boran kanssa vuonna 1525. Rakennusta on korjattu ulkopuolelta useaan otteeseen. Talon upea sisäänkäynti, Katariinan ovi, on säilynyt alkuperäisenä.

Sisältä Luther-talo muistuttaa modernia museota. Vain osa isosta talosta on säilynyt alkuperäisenä. Talon kellarikerroksessa, jossa Katarinalla oli olutpanimo, voi tutustua näyttelyyn Katarina von Boran elämästä. Esillä on muun muassa pienoismalli Lutherin ruokapöydästä, jossa on noin 40 ruokailijaa opiskelijoista ja laitapuolen kulkijoista Lutherin lapsiin. Muun muassa Suomen tuleva uskonpuhdistaja Mikael Agricola oli usein ruokavieraana talossa. Katarina kestitsi vieraat palvelijoidensa kanssa omalta maatilaltaan ja kalalammikostaan saaduilla eineksillä.

Kellarissa ovat myös Katarinan valtavat oluttynnyrit. Oluenystävä Lutherin kerrotaan sanoneen mielijuomastaan: ”Kun juo vahvaa olutta, nukuttaa hyvin. Eikä nukkuessaan voi tehdä syntiä, joten pääsee taivaaseen. Olut on juotava täällä, koska taivaassa sitä ei saa.”

Talon muissa kerroksissa on esillä muun muassa erilaisia Lutherin ajan esineitä, hänen kirjoituksiaan ja käyttämänsä viitta, jonka perusteella Luther on ollut melko lyhyt, kuten muutkin aikalaisensa. Esillä on myös hyvinvointivaltion esikuva, kaupungin kassan raha-arkku, josta jaettiin rahaa avun tarpeessa oleville kaupunkilaisille.

Toisessa kerroksessa on Lutherin asuin- ja makuuhuone, joka on säilynyt alkuperäisenä. Vanhassa suuressa huoneessa on koristemaalauksia, huonekaluja ja takka.

Luther-talon kolmannessa kerroksessa on nähtävillä Lutherista hänen kuolemansa jälkeen tehtyjä maalauksia ja patsaita. Uusimpia on maalaus Lutherista ja Kuuban vapaustaistelija Che Guevarasta.

LUTHERIN HAUTA LINNANKIRKOSSA

Lyhyen matkan päässä Luther-talosta on Kaupunginkirkko, jossa Luther saarnasi ja levitti uskonpuhdistuksen aatetta. Kirkossa on Lukas Cranachin maalaama neliosainen alttaritaulu, joka on lyhyt esitys luterilaisesta teologiasta, sekä maalauksia paavin kannattajia vastaan.

Wittenbergin keskustan länsipäässä on puolestaan Linnankirkko, jonka oveen vuonna 1517 Luther naulautti 95 teesiään katolisen kirkon aneita vastaan. Teesien julkaiseminen käynnisti uskonpuhdistuksen.

Teesissä 37 Luther kirjoittaa: ”Jokaisella tosikristityllä, olkoon hän sitten elävä tai kuollut, on osa Kristuksen ja kirkon kaikista hengellisistä aarteista; Jumala on antanut ne hänelle ilman anekirjeitäkin.”

Linnankirkossa, jossa Luther saarnasi, on patsaita ja maalauksia uskonpuhdistukseen liittyneistä henkilöistä, kuten Justus Jonaksesta ja Melanchthonista. Yhdessä lasimaalauksessa on Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola.

Linnankirkon merkittävimmät nähtävyydet ovat Lutherin ja Melanchthonin haudat. Lutherin haudan metallisessa kilvessä lukee hänen nimenään Martini Lvteri sen ajan kirjoitusasun mukaisesti.

Erään legendan mukaan Lutherin vihollisen, keisari Kaarlen, lähestyessä Wittenbergiä Lutherin ruumis otettiin haudastaan ja haudattiin salaiseen paikkaan, jotta keisari ei pääsisi sitä häpäisemään. Totuus legendasta selvisi vuonna 1892, kun Lutherin hauta avattiin. Uskonpuhdistajan jäänteet olivat tallella.