Marko ja Kimberly Kauppisen suhteen alku

oli kuin satua lumen ja pakkasen keskellä. Kaikki alkoi siitä, kun Kimberly tuli vaihto-oppilaaksi Markon kouluun Kokkolaan. Marko oli ollut aiemmin puoli vuotta vaihto-oppilaana Hollannissa ja tutustunut maahan ja sen kieleen.Marko halusi tehdä tuttavuutta kouluun tulleeseen mukavannäköiseen

hollantilaistyttöön. Kimberlylle kaikki oli Suomessa uutta, ja hän viihtyi Markon seurassa.NAIMISIIN HOLLANNISSA
Kimberly päätti lähteä Suomeen tulleiden hollantilaisten

ystäviensä kanssa Lappiin lomailemaan. Marko lähti heidän mukaansa, ja siellä Kimberly ja Marko tutustuivat paremmin toisiinsa ja alkoivat seurustella.- Kaikki oli kuin satua. Olimme kaukana lumisessa Pohjolassa,

jossa kaikki oli minulle uutta ja ihmeellistä. Juttelimme Markon kanssa joskus yömyöhään ja pian minusta tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme jo kauan, muistelee Kimberly.- Minä ihastuin Kimberlyn eloisuuteen, elämänmyönteisyyteen

ja hänen viehättävään ulkonäköönsä, tunnustaa Marko.- Puhuimme ja rukoilimme paljon yhdessä. Kävimme yhdessä

kirkossa ja minä tulkkasin hänelle saarnoja.Sitten Kimberly joutui palaamaan Hollantiin suorittamaan

opintonsa loppuun. Marko päätti lähteä Kimberlyn perään Hollantiin suorittamaan jatko-opintoja. Marko opiskeli kaupallisen alan tutkinnon hollannin kielellä, mutta helppoa se ei ollut.Valmistuttuaan molemmat saivat työpaikan Hollannista, ja

he menivät siellä naimisiin kesällä vuonna 1997.- Häät olivat unohtumattomat ja niihin tuli Kokkolasta puolet

suvustani.Hollannissa vierähti kolme vuotta. Suomeen Kauppiset päättivät

muuttaa kesällä 1998. Kimberly sai työpaikan Alankomaiden suurlähetystöstä, ja Marko työskentelee Finnairilla atk-päällikkönä. Heillä on kaksi lasta, kohta kahden vuoden ikäinen Julia ja kolmen viikon vanha Charlotte.KIELI- JA KULTTUURIONGELMIA
Kumpaakaan ei epäilyttänyt mennä naimisiin toista kieltä

ja kulttuuria edustavan kanssa. Tosin myöhemmin asia on askarruttanut molempia.- Alussa puhuimme englantia keskenämme, sitten Marko oppi

hollantia ja minä opin suomea muutettuamme tänne. Silti joskus tulee tilanteita, että emme ymmärrä täysin toisiamme, vaikka yrittäisimme käyttää englannin kieltä apuna, kertoo Kimberly.Kommunikointi on molempien mielestä vaikein ongelma kansainvälisessä

avioliitossa. On asioita, joita voi ymmärtää täysin vain omalla äidinkielellään.Kansainvälisessä avioliitossa kaksi eri kulttuuria kohtaavat,

eikä sekään ole ongelmatonta.- Ulkomaalaisen kanssa avioituessa menee samalla naimisiin

myös hänen kulttuurinsa kanssa. Onneksi meidän tapauksessamme kulttuurierot eivät ole niin suuria kuin joidenkin eksoottisempien kulttuurien kohdalla. Joka tapauksessa tärkeintä on oppia tuntemaan puolisonsa kulttuuri. Markoa ja Kimberlyä on auttanut se, että he ovat asuneet

sekä Suomessa että Hollannissa. Heidän mukaansa Suomen ja Hollannin kulttuurierot tulevat eniten esille ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Hollantilaiset puhuvat paljon ja odottavat samaa tapaamiltaan ulkomaalaisilta.- On loukkaavaa vastata hollantilaiselle vain "joo". Hänelle

täytyy kertoa, mitä itse ajattelee esille tulleesta asiasta, tietää Marko.- Suomalaisille riittää, että heillä on muutama hyvä ystävä,

joiden kanssa he puhuvat asioista. Me hollantilaiset puhumme kaikkien kanssa, lisää Kimberly."Laajassa Suomessa ihmiset hakeutuvat mielellään luontoon.

Pienessä Hollannissa alankomaalaiset hakeutuvat toistensa seuraan."Arkielämän kulttuurieroja löytyy ruokailutavoista. Hollantilaiset

syövät lounasaikaan leipää tai jotain kevyttä ja koko perhe kokoontuu kello 17 maissa yhteiselle pääaterialle.- Meillä syödään niin kuin Hollannissa. Olemme ottaneet

osan arkielämän asioista hollantilaisesta ja osan suomalaisesta kulttuurista.Hollannissa on tapana viettää jokaisen läheisen kaikkia

syntymäpäiviä. Kimberly oli pettynyt, kun Suomessa ei näin tehty.Suomalaiset harrastavat mielellään ulkoilua ja luonnossa

liikkumista. Hollannissa ihmiset taas hakeutuvat vapaa-aikanaan toistensa luokse.- Meillä olisi vaikeampaa, jos minulla olisi enemmän tyypillisiä

suomalaisia piirteitä, haluaisin olla luonnossa ja ulkona tai rakentaa oman talon, myöntää Marko.Kimberly on tyytyväinen elämäänsä uudessa kotimaassaan.

Tosin kylmään ja pimeään on ollut vaikea tottua.KANSAINVÄLISELLÄ PARISUHDELEIRILLÄ
Kansainvälinen seurakunta Helsingissä on ollut Kauppisille

tärkeä henkireikä.- Käymme säännöllisesti seurakunnan jumalanpalveluksissa

ja kansainvälisten avioparien ryhmässä. Kimberlylle toisten ulkomaalaisten kohtaaminen Suomessa on merkinnyt paljon, luulen, että se on jopa pitänyt hänet Suomessa, kertoo Marko.Kimberly ja Marko käyvät noin kymmenen avioparin ryhmässä,

jossa keskustellaan kahden eri kulttuuritaustan avioliiton ongelmista. Tämä on ollut molemmille tärkeää, sillä kansainvälisten avioliittojen avioeroluvut ovat korkeita.- Olemme käyneet kaksi kertaa viikon kestävällä Kansainvälisen

seurakunnan parisuhdeleirillä, jossa on vieraillut avioliittoneuvojia useista eri maista. Leirillä olemme tavanneet samanlaisten kysymysten kanssa kamppailevia pareja, Kauppiset kertovat.Marko ja Kimberly ovat eri uskontokunnista, Kimberly on

kalvinisti ja Marko luterilainen.- Vaikka olemme molemmat protestantteja, niin silti tavassamme

uskoa on eroja. Molemmat kuitenkin uskomme, että Jumala on saattanut meidät yhteen, ja siitä on suuri apu vaikeina aikoina.Neuvoisivatko Kauppiset kokemustensa perusteella valitsemaan

puolison toisesta kulttuurista?- On helpompaa, jos aviopuoliso on samasta maasta, mutta

ulkomaalaisenkin kanssa pärjää, vastaa Kimberly.- Jos tutustuu toisen kulttuuriin ja historiaan ja hyväksyy

ne, niin ulkomaalainen puoliso on hyvä valinta, vakuuttaa Marko.- Ja tärkeintä on se, että pidämme toisistamme ja sovimme

toisillemme. Mutta emme vielä tiedä, suosittelisimmeko samaa ratkaisua lapsillemme, Kauppiset pohtivat.

1400 vantaalaista on valinnut

Vuoden 2000 lopussa Vantaalla oli 1400 avioliittoa, joissa

syntyjään suomalainen oli naimisissa ulkomailla syntyneen kanssa. Puolet näistä liitoista oli solminut suomalainen mies, puolet suomalainen nainen.Ulkomaalaisen kanssa naimisissa olevista vantaalaisista

suurin osa oli avioitunut itäeurooppalaisten kanssa (422). Seuraaviksi suosituimpia puolisoita olivat muut eurooppalaiset (204) ja pohjoismaalaiset (190). Miehet suosivat eniten itäeurooppalaisia naisia (332) ja naisten suosikkimiehet löytyvät muusta Euroopasta (159). KANSAINVÄLISTÄ AVIOLIITTONEUVONTAA
Helsingin hiippakunnan maahanmuuttajatyö antaa kansainvälistä

avioliittoneuvontaa pääkaupunkiseudulla asuville maahanmuuttajapariskunnille sekä suomalais-ulkomaalaisille pareille. Avioliittoneuvontatyössä on mukana pappeja luterilaisen kirkon lisäksi myös katolisesta kirkosta, ortodoksisesta kirkosta, saksankielisestä seurakunnasta ja Saalem-seurakunnasta.- Meillä on valmius antaa avioliittoneuvontaa useilla eri

kielillä, kertoo hiippakunnan maahanmuuttajatyön sihteeri Orlando Molina.Avioliittoneuvontatyötä tekevä pappi päivystää joka keskiviikko

klo 14-17 Bullankulman kansainvälisessä kristillisessä kohtaamispaikassa, osoitteessa Bulevardi 16 B. Avioliittoneuvontaan voi varata ajan numerosta 7092 401.