KUN ON OLLUT KANTAMASSA häädön saaneen läheisen tavaroita kadulle, ei asunnottomuuteen pysty suhtautumaan vain tilastollisena ongelmana. Ihmisellä voi olla vaikka miten vaikeata, mutta asunnon menettäminen tuntuu silti kolaukselta, johon maailma kerta kaikkiaan pysähtyy. Viimeinenkin turva elämästä on mennyt.

Toki tilastotkin ovat paljon puhuvia. Suomessa asunnottomia on 10 000, Vantaalla noin 500. Tästä joukosta noin joka kymmenes asuu konkreettisesti kadulla tai porttikäytävissä. Loput majailevat sukulaisten tai tuttavien nurkissa. Lisäksi on paljon piilevää asunnottomuutta - etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa muuttoliike ja uusien asuntojen rakentaminen ovat kaksi käyrää, jotka eivät kohtaa toisiaan.

TOIVOISIKIN, ETTÄ VALTAKUNNALLISEN asunnottomien yön tilaisuudet saavat paljon päättäjiä liikkeelle katsomaan toisenlaista todellisuutta. Asunnottomien yötä vietetään 17.-18.10. Vantaalla ja noin viidellätoista muulla paikkakunnalla ympäri Suomea. Yksi järjestäjistä on seurakuntien yhteinen diakoniatyö, jonka todellisuuteen Vantaalla kuuluu se, että diakonisin perustein vuokrattaviin asuntoihin jonottaa nyt noin parisataa kiireellisessä asunnon tarpeessa olevaa hakijaa.

Asunnottomuus on monen tekijän summa. Taustalla saattaa olla avioero tai ylivelkaantuminen. Myös päihdeongelmaisia löytyy. Mutta toisaalta joukossa on myös niitä, jotka käyvät asunnottominakin töissä ja yrittävät hoitaa asioitaan. Yhteinen tekijä on yksinäisyys: lukuun ottamatta muutamia yksinhuoltajaperheitä Vantaalla ilman vakituista asuntoa olevat ovat pääsääntöisesti yksinäisiä miehiä tai naisia.

SIVISTYSVALTIOSSA EI KENENKÄÄN pitäisi joutua kadulle. Toisaalta, mitä tehdä, jos vuokrat jäävät jatkuvasti maksamatta? Tai jos asunto menee sen vuoksi, että aiheuttaa häiriöitä muille asukkaille? Tällaisessa tapauksessa yhtälöä ei ole helppo ratkaista, mutta joka tapauksessa on selvää, että asunnon menettäminen tulee kalliiksi sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle.

Paras keino puuttua asunnottomuuteen on sen ennaltaehkäisy. Ensinnäkin kohtuuhintaisia asuntoja on rakennettava riittävästi. Toiseksi pitäisi etsiä erilaisia tuetun asumisen malleja niille, joiden elämäntilanteessa asunnottomuus on selvä lähitulevaisuuden uhka.