ASEIDENRIISUNTAVIIKKOA ON vietetty vuodesta 1979 lähtien YK:n päivän viikolla. Yhdeksi näkyvimmistä tapahtumista muodostui YK:n päivän rauhankulkue, joka keräsi tuhansia osallistujia eri puolilla maatamme. Minulla ja varmaan monella muullakin on vielä vahva muistikuva siitä, kun kuljimme lastenvaunuja työntäen tuossa joukossa ja rukoilimme, että lapset saisivat elää maailmassa, jossa ei tarvitsisi pelätä sotaa.

Rauhankulkueet loppuivat, kun tapahtui se ihme, että rukoukset kuultiin ja asevarustelukierre katkesi. Sen mukana ehkä myös rauhanrukouksemme vaimenivat.

HELSINGIN TUOMIOKIRKON portailla pidettiin äskettäin, pian World Trade Centerin tuhon jälkeen, kirkkojen- ja uskontojenvälinen rauhanrukous, joka kokosi suuren joukon ihmisiä. Ihmisillä on jälleen todellinen levottomuus ja hätä sisimmässään. On alkanut uudenlainen sota, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkialle.

New Yorkin ja Afganistanin tapahtumien jälkeen jokainen tietää, että nyt on jälleen rauhankulkueiden ja -rukousten aika. Juuri oikeaan aikaan tulee ensi sunnuntain rukouspäivä, jonka teemana on rukous rauhan ja keskinäisen vastuun puolesta. Ja seuraavan viikon keskiviikkona on koko maailman rauhanpäivä, YK:n päivä.

RUKOUSPÄIVÄN EVANKELIUMISSA (Markus 3:31-35) kansanjoukon ympäröimä Jeesus saa sanan, että hänen äitinsä ja veljensä ovat tulleet hakemaan häntä. Silloin Jeesus sanoo monen mielestä tylyt sanat: "Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?"

Näissä sanoissa ei kuitenkaan ole se, mitä Jeesus haluaa sanoa. Nämä ovat vain johdantosanat. Varsinainen viesti on siinä, että hän katsahtaa tämän jälkeen ympärillään oleviin ja sanoo heitä äidikseen ja veljikseen, nimeää heidät sukulaisikseen.

ERÄS ERITYISNUORISOTYÖNTEKIJÄ opetti minulle kerran, että väkivaltaisen ihmisen voi saada pysähtymään, kun hänelle sanoo, että "ethän sinä nyt kaveria lyö". Jeesuksen seuraajien tulee kieltäytyä viholliskuvista. Ihmiset ovat saman Jumalan luomina samaa sukua. YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoo syvän kristillisen totuuden julistaessaan, että "ihmisten on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden (sukulaisuuden) hengessä".

Tässä maailmassa tuo kuitenkin unohtuu aika ajoin ja veljestä tulee vihollinen. Toisessa maailmansodassa taistelivat keskenään kristityt, "veljet ja sisaret". Nyt on uhkana se, että uskonnolliset sukulaiset, muslimit, juutalaiset ja kristityt, alkavat taistella keskenään.

Meillä onkin nyt sunnuntaina ja tulevana YK:n päivänä syytä rukoilla, että ihmiset kaikkialla maailmassa voisivat nähdä toisissaan veljen ja sisaren. Sitä Jeesus pyytää meiltä, sukulaisiltaan ja seuraajiltaan.

Ensi sunnuntaina kirkossa puhutaan uskosta ja epäuskosta ja vietetään neljättä rukouspäivää.
Päivän raamatuntekstit ovat 78:1-8, 1. Moos. 15:1-6, Room. 4:16-25 ja Mark. 2:1-12.