Kun Kaari Utrion teos Yksisarvinen julkistettiin alkusyksystä, aikakaudet kiertyivät yhteen.

- Samana päivänä kun julkaisin 1000-luvulla tapahtunutta Jerusalemin valloitusta koskevan kirjan, jouduin peruuttamaan matkani Jerusalemiin siellä vallitsevan sotaisen levottomuuden takia.

Jerusalem oli keskipisteenä tuhat vuotta sitten, kun sinne tehtiin ensimmäinen ristiretki. Ristiretkelle lähtö oli ylhäissyntyisten ritarien pyhä velvollisuus, ja heitä seurasi kymmenientuhansien sotilaiden, rahvaan ja köyhien joukko.

- Keskiajan ihmiset elivät suuren ahdistuksen vallassa, kertoo kirjailija Kaari Utrio. Kuolema vaani jokaisen nurkan takana.

- Helvetti oli totta - siitä ei kiistelty. Se oli totenapitämisen, ei uskon asia. En minäkään ole nähnyt Australiaa, mutta uskon varmasti, tiedän - että se on olemassa, vertaa kirjailija.

Ristiretket, aneet ja lahjukset kirkolle sekä itsensäruoskiminen olivat luostarielämän lisäksi miltei ainoita keinoja välttyä helvettiin joutumiselta. Ristiretkille lähdettiin sekä poliittisista että uskonnollisista syistä.

Usko oli yhteisön asia, ei yksilön. Vasta valistusaika rupesi vaatimaan ihmiselle yksilöllistä onnea ja mahdollisuutta mielipiteeseen.

Kaari Utrion uudessa kirjassa Yksisarvinen on kuitenkin hurskas hyvä mies, viikinki Geir, jonka jännittävä tie kulkee Amerikan rannikolta Saksan ja Italian kautta Jerusalemiin. Myös kirjan sankaritar, viisas Constanzia, tuntuu aidolta sisäistyneeltä kristityltä.

- Uskossa palavia on ollut aina, mutta suurin osa on kuolleita tai penseitä. Tai yksinkertaisesti tietämättömiä.

USKO SAA IHMEEN AIKAAN

Kaari Utrion teoksessa tapahtuu parantumisihme: juuri siellä ja juuri silloin, kun sitä kiihkeimmin rukoillaan. Miksi ihme tapahtui?

Kaari Utrio sanoo, että usko saa ihmeen aikaan. Yksinkertaiset kansanihmiset uskoivat keskiajalla vuodenkiertoon ja pakanajumaliin, ristiretkeläiset pyhimyksiin, kirkkoon ja reliikkeihin eli pyhäinjäännöksiin - vaikkapa ihmeitätekevään, suunnattoman kalliiseen sarvivalaan hampaaseen.

- Usko johtaa ihmeeseen. Toisaalta päinvastaisetkaan todistukset eivät saaneet keskiajan ihmisen uskoa horjumaan. Mustan surman tullessa Eurooppaan ja pyyhkäistessä pois suuren osan mantereen väestöstä usko vain lisääntyi.

Ihme oli sääntö, ei poikkeus: se oli Jumalan suora väliintulo ihmisten maailmaan, ja tapahtui odotusten mukaan.

- Ilman ristiretkiä islam olisi tullut suoraan Atlantille saakka. Ei pidä unohtaa, että esimerkiksi Unkari oli 1000 vuotta muslimivaltio.

Ristiretket itsessään, niin paljon pahaa kuin aiheuttivatkin, olivat suunnaton uskon näyttö. Köyhiä kuoli kymmenintuhansin, ja lopulta itse Jerusalem valloitettiin vuonna 1099 hyvinkin vähäisillä joukoilla. Se oli yksi Euroopan historian oudoimmista tapahtumista.

Meille vieras 1000-luku kätkee paljon asioita, joita emme osaa näin kolmannen vuosituhannen kynnyksellä kuvitellakaan.

Ikuinen Rooma oli raunioitunut viidakkokylä, jossa suvut taistelivat toisiaan vastaan linnoituksissaan. Naisen asema oli surkea joka säädyssä: vain poikalapsia synnyttämällä ja heidät hengissä pitämällä saattoi ylhäinenkään nainen saada pientä itsemääräämisoikeutta. Tyttölapsilla ei ollut mitään arvoa paitsi rikkaiden omaisuutena naimakauppoja tehtäessä.

Kuolemaa ja helvettiä pelkäävät ihmiset etsivät tietä itsekieltäymyksestä tai pyhäinjäännöksistä: esimerkiksi talismaanit, onnea tuottavat taikaesineet, esineet olivat tärkeitä.

NYKYPÄIVÄN TAIKAUSKO

Kuulostaako tutulta? Me pelkäämme kuolemaa, vaikkakaan emme helvetin takia, johon emme enää usko. Taikaesineet, taikausko ja tietämättömyys rehottavat. Uskomme ja luotamme tavaraan ja osakkeisiin, nautintoihin ja elämyksiin. Kumarramme suurta paavia: markkinataloutta.

Keskiajan ihmiset olivat lapsellisia, alistuvia, tietämättömiä. Yhteiskunnassa oli paljon sääntöjä, joiden rikkominen oli vaarallista. Jokapäiväiseen elämään kuului ryöstöjä, raiskauksia, kidutusta. Ja sitten mentiin kirkkoon katumaan.

Kaari Utrio ihmettelee eurooppalaisten tarvetta katua ja pyydellä anteeksi historiallista menneisyyttään. Ristiretkiä kadutaan, niistä ei oikein edes uskalleta puhua. Kuitenkin myös islam oli äärimmäisen laajenemishaluinen, eikä sen tämänpäivän edustajille tulisi mieleenkään pyytää anteeksi esimerkiksi Unkarilta. Tosiasia on, että ristiretket ratkaisivat Euroopan kohtalon. Ilman niitä hyvinvarustautuneet turkkilaiset olisivat edenneet koko mantereen yli.

Katumus kuuluu kuitenkin asiaan. Rooman kirkko ei hyväksynyt sotilaan ammattia. Sen mukaan kaikki sotilaat joutuivat helvettiin. Vain "Jumalan matkalla", via Deillä, mukanaoleva saattoi saada anteeksi.

Kun nykytutkija koettaa selittää keskiajan ihmisen motiiveja lähteä pyhiinvaellukselle, tulee kiusaus liikaa korostaa taloudellisia ja poliittisia vaikuttimia. Ne olivat olemassa, mutta usko oli syvemmällä.

Pyhän käsite kiinnostaa Kaari Utriota.

- Vaikka en itse ole kristitty, tunnen väristystä vaikkapa Jerusalemissa Pyhällä haudalla, joka oli yksi tärkeimmistä puolustettavista kohteista keskiajalla. Siellä tuntee arkaaisen pyhyyden: tällä paikalla ovat ehkä miljoonat uskoneet.

Siksi siellä ihmekin tapahtuu.

Tietoja, karttoja ja musiikkia Yksisarvinen-teoksen maailmasta osoitteessa www.amanita.fi

----------------------------------

Sarvivalaat elävät 70. leveysasteen pohjoispuolella, mutta niitä ajautuu joskus etelämmäksikin. "Sarvi" on todellisuudessa urosvalaan pitkäksi, kierteiseksi piikiksi kehittynyt hammas.

Noin vuodelta 400 eKr. on peräisin kuvitelma yksisarvisesta aasin ja sarvikuonon sekoituksesta, joka Raamatussakin mainitaan muutama kerta Jahven mahdin vertauskuvana. Kristus-symboliikkaan yksisarvinen on liittynyt sikäli, että uskomusten mukaan Jeesus ja Pyhä Maria voivat kesyttää sen.