Suomen saunaseuran ja Helsingin kulttuurivuoden Kuukauden sauna -projekti heittää viimeiset löylynsä Rekolassa. Joulukuun saunaksi valittu Rekolan kirkon löylyhuone on samalla testissä, sillä se on remontoitu äskettäin.

Itsenäisyyspäivän aattoiltana ensimmäiset naissaunojat valtaavat Rekolan kirkon saunan. Saunomaan mahtuu kerralla kahdeksan ihmistä. Pukuhuoneessa tahtoo tulla ahdasta.

Hämärästi valaistussa saunassa puhisee keraamisilla kivillä täytetty sähkökiuas. Kylki kyljessä istuskelevat naiset kiittelevät löylyjä miellyttäviksi. Lauteilla keskustellaan eri saunatyyppien ominaisuuksista. Osa saunojista kertoo kiertäneensä ainakin puolet kulttuurivuoden saunoista.

Hiki valuu noroina ja happi käy kuumuudessa vähiin. On aika luovuttaa paikka seuraavalle löylynheittäjälle.

Saunan jälkeen on rentouttavaa istahtaa jouluiseksi olohuoneeksi muutetussa nuorisotilassa.

VUODEN LIAT POIS

Suomen saunaseuran jäsen ja saunaprojektin vastaava Maarit Martela kiittelee Rekolan kirkon saunaremontin jälkeä.

- Löylyt ovat miellyttävät. Tunnelmaltaan sauna on valoisa, puhdas ja lämmin.

Suomen Saunaseuraan kuuluu noin 2500 jäsentä. Seura edistää ja vaalii suomalaista saunakulttuuria. Samaan tähtää myös Suomen saunaseuran ja Helsingin kulttuurivuoden tämänvuotinen saunaprojekti.

- Saunominen on osa suomalaisten elämää. Halusimme päättää juhlavuoden kirkolliseen saunaan ja pestä samalla vanhan vuoden liat pois. Saunaprojekti juhlistaa myös kirkon riemuvuotta.

- Rekolan kirkon sauna edustaa projektissamme vantaalaisia saunoja. Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jukka Yrjölä innostui hankkeesta alusta alkaen. Sopimus hänen kanssaan allekirjoitettiin viime vuoden lokakuussa, kuvailee Maarit Martela prosessia.

SAUNASSA EI SAA MEKASTAA EIKÄ KIROILLA

Ainutkertainen Vuoden sauna -projekti on onnistunut yli odotusten. Kuukauden saunat ovat olleet sataprosenttisesti varattuja. Vuoden aikana kahteentoista pääkaupunkiseutulaiseen saunaan on tutustunut 10 000 kävijää. Saunaretkeilylle on toivottu myös jatkoa.

Maarit Martelalle itselleen saunominen on elämäntapa. Hän rentoutuu ja rauhoittuu saunoessaan. Saunaan liittyvät tavat hän on opettanut myös lapsilleen.

- Saunassa ei saa mekastaa eikä kiroilla. Muuten saunomistavat ovat jokaisesta itsestään kiinni, hän tiivistää saunasäännöt.

Maarit on kolunnut myös muiden maiden löylyhuoneita. Suomalaista saksalaisten tavat hymyilyttävät.

- Saksassa saunominen on tiukkaan säädeltyä. Löylyt saa heittää vain tehtävään pestattu saunamestari. Löylyaikansa hupenemista saksalainen seuraa tiimalasista.

Maarit Martelan mielestä aidoin saunantuoksu irtoaa saunavihdasta. Eukalyptuksen aromista hän nauttii turkkilaisessa saunassa.

ALAOVI AUKI SAUNAAN

Rekolan seurakunnan saunaemäntinä toimivat joulukuussa perhetyön diakoni Siru Rantanen, diakoni Sanna-Mari Rusi ja lähetystyön sihteeri Riitta Pöyhönen.

Siru Rantasen mielestä saunominen on loistava tapa tehdä seurakunnallista työtä. Hän on nähnyt saunan arvon työskennellessään miehensä mukana Euroopan merimieskirkoilla.

Joulusaunojen jälkeenkin Rekolan kirkolla on mahdollista saunoa. Jatkossa saunotaan aina maanantaisin Alaovi auki aikuisille -illoissa.

- Naisilla ja miehillä on silloin tunnin mittaiset vuorot. Loppuillan ohjelmassa on yhdessäoloa ja hartautta. Tarjolla on myös pientä purtavaa maksua vastaan. Alaovi auki aikuisille -iltoina saunaan on vapaa pääsy, Siru Rantanen kertoo.

-----------------------------------

Joulusaunat Rekolan kirkolla

- Naisten vuorot tiistaina 19.12. ja keskiviikkona 20.12. klo 17-21.

- Miesten vuorot torstaina 14.12, maanantaina 18.12. ja torstaina 21.12. klo 17-21.

- Ennakkoilmoittautumiset p. 8306 700 arkisin klo 9-16. Pääsymaksu 30 markkaa. Omat saunomisvälineet mukaan. Illan aikana myynnissä virvokkeita ja leivonnaisia. Kirkossa on mahdollisuus hiljentymiseen.