Jubilee 2000 alensi kehitysmaiden velkoja
Mitä saa puolikkaalla hävittäjällä? Kansainvälisen Jubilee 2000 -kampanjan projektisihteerin seinällä on paljon puhuva juliste. Puolikkaan hävittäjän hinta ei ole paljon, mutta sillä saa kuitattua esimerkiksi Mosambikin, Sambian, Senegalin, Ugandan, Kamerunin, Liberian, Kenian ja Etiopian velat Suomelle.
Iso-Britanniassa neljä vuotta sitten alkanut Jubilee 2000 -kampanja teki jotain, mihin mikään toinen kansanliike ei ole aiemmin kyennyt. Se sai yli 24 miljoonaa ihmistä 166 maassa allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa vaadittiin rikkaita maita antamaan anteeksi köyhimpien maiden velat.
- Saavutus pääsee Guinnessin ennätysten kirjaan kaikkien aikojen suurimpana kansainvälisenä vetoomuksena. Tavalliset ihmiset rodusta, uskonnosta, kansallisuudesta, iästä, ammatista, sukupuolesta ja vastaavista tekijöistä riippumatta ottivat kampanjan omakseen, iloitsee Jubilee 2000 -kampanjan Suomen projektisihteeri Annamari Koistinen.
SUOMI ANTOI ANTEEKSI OSALLE
Suomessa Jubilee 2000 -kampanjaan osallistui kirkko ja yli 80 kansalaisjärjestöä. Kampanjan teema on hyvin kirkolle sopiva, sillä ajatus velkojen anteeksiannosta kytkeytyy Jeesuksen syntymän kunniaksi vietettävään riemuvuoteen ja on lähtöisin Raamatusta.
Kampanjan Suomen koordinaattorina on toiminut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Suomessa asetettu oma tavoite oli kerätä satatuhatta nimeä. Nimiä saatiin runsaat 90 000, joten tavoite ei ihan täyttynyt, mutta väkilukuun suhteutettuna nimiä saatiin riittävästi.
- Pyrimme siihen, että Suomen valtio antaisi kehitysmaille anteeksi omat kahdenväliset velkansa. Suomi olikin ensimmäinen maa maailmassa, jonka hallitus otti kehityspoliittiseksi linjakseen köyhyyden poistamisen.
Tämän vuoden loppuun mennessä Suomi on mitätöinyt Nicaraguan, Ugandan, Mosambikin ja Sambian kehitysluotot, yhteensä 210 miljoonaa markkaa. Seuraavaksi mitätöidään Senegalin velat. Tämän jälkeen on vielä muutama maa, jotka Jubilee-kampanjan mukaan ovat velkojen mitätöinnin tarpeessa. Niistä Zimbabwe on Suomelle velkaa yli 265 miljoonaa markkaa.
VELKATAAKKA ON YHÄ VALTAVA
Kansainvälisesti Jubilee-kampanja on myös saavuttanut menestystä. Kölnin huippukokouksessa viime vuonna rikkaimmat G8-maat lupasivat mitätöidä kehitysmaiden velkoja 110 miljardin dollarin edestä.
Vuoden loppuun mennessä 20 maata on saamassa velkoihinsa helpotusta. Lupauksesta on täytetty vasta runsaat 11 miljardia, vuodenvaihteessa ehkä noin 30 miljardia. Jäljellä oleva velkataakka on yli 300 miljardia dollaria, ja esimerkiksi Sambian tapauksessa velanhoitokulut ovat yhä kasvaneet.
- Vaikka velkataso on yhä korkea, Jubilee 2000 on luultavasti onnistunut pysäyttämään velkojen nousun ja alkanut kääntää suuntaa, sanoo Annamari Koistinen ja mainitsee joitakin käytännön seurauksia.
- Ugandassa peruskouluun kirjoittautuneiden lasten määrä on kaksinkertaistunut, kun maa sai anteeksi miljardin dollarin velat. Mosambikissa velanhoidosta vapautuneita varoja on ohjattu terveydenhuoltoon. Guayanassa puhtaan veden saatavuus on parantunut.
Niille, jotka kritisoivat velkojen anteeksi antamista, Jubilee-kampanjalla on selvä vastaus. Suuri osa veloista liittyy kansainvälisen talousjärjestelmän epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin. Osa niistä on syntynyt epäonnistuneiden kehityshankkeiden vuoksi ja osa on vanhojen diktaattorien peruja.
KAMPANJA JATKUU
YK:n laskelmien mukaan velkojen anteeksianto säästäisi miljoona ihmishenkeä 50 päivässä. Ei siis ihme, että YK:n pääsihteeri Kofi Annan on antanut tukensa kampanjassa ehdotetun kansainvälisen, riippumattoman velkatuomioistuimen perustamiselle.
- Jubilee-kampanja jatkaa vuodenvaihteen jälkeenkin muodossa tai toisessa. Vaikka saavutimme paljon, niin paljon jäi vielä kesken. Jatkossa pyrimme vaikuttamaan enemmän kansainvälisen talouden rakenteisiin, jotka johtavat kehitysmaiden velkaantumiseen, Annamari Koistinen kertoo.
Suomessa Koistinen toivoo muun muassa sitä, että maan edustajat Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä ja Maailmanpankissa olisivat jatkossa nykyistä paremmin eduskunnan valvonnassa. Tällöin voitaisiin varmistua siitä, että he noudattavat kehitysmaita koskevissa lainapäätöksissään Suomen hallituksen ajamaa politiikkaa.