on Toivon ja ilon pienoismalli

Seimi on joulun mysteerion näyttämö, toivon ja ilon pienoismalli. Se on liki kahdeksansataa vuotta vanha tapa tuoda joulukertomus jokaisen silmien eteen.

Oljilla kaukalossa nukkuu lapsi, äiti on polvistunut aivan vierelle ja isä valvoo askeleen verran taaempana seisoen. Perhettä ympäröivät härät, aasit, lampaat ja muut eläimet, paimenet ja viisaat miehet. Näkymä on tutuista tutuin.

Franciscus Assisilaisen 1200-luvulla alullepanema seimiperinne alkaa taas kuulua itsestäänselvästi myös luterilaiseen jouluun. Moneen asuun puettu joulun ihme on näkyvillä yhä useamman pöydän nurkalla ja kuusen alla.

Kirkoissa seimiä on esillä eri muotoisina ja eri kokoisina. Varsinainen aarreaitta on Helsingin tuomiokirkon kryptassa koko joulunajan esillä oleva näyttely, jossa on 50 krakovalaista seimiasetelmaa. Myös Aleksanterinkadun täyteen pakatuista näyteikkunoista on raivattu pieni tila ekumeenisille jouluseimille.

Helsingin seiminäyttelyistä vastaava riemuvuoden projektisihteeri Salla Anttola toivoo, että jouluevankeliumin kertomus tulisi vanhan kristillisen kuvakulttuurin muodossa pääkaupungin kaupallisen joulun keskelle ja toisi rauhan.

- Seurakunnat pyrkivät seiminäyttelyillä tuomaan esille joulun sanomaa, niin että ihmiset voisivat nähdä ja kokea sitä taidekäsityön muodossa. Samalla voidaan etsiä ja herätellä omaa luterilaista seimiperinnettä.

KRAKOVALAISTEN SEIMIEN MYKISTÄVÄ TEATTERI

Tuomiokirkon kryptassa esillä olevat krakovalaiset seimet vievät katsojan hetkessä joulun sadunomaisiin tunnelmiin. Krakovalainen seimi on aivan oma lukunsa kristillisessä perinteessä. Se yhdistää evankeliumin ja paikallisen tarinaperinteen Krakovan vanhan kaupungin arkkitehtuuriin ja tunnelmaan. Suurimmat Helsinkiin kuljetetut seimet ovat miestä korkeampia.

Tuskinpa voisi kuvitella jouluisempaa tunnelmaa, kuin minkä puolensadan seimen muodostama pienoiskaupunki luo ympärilleen. Sisältä valaistut hehkuvat mielikuvitusrakennukset on tehty taiturimaisesti värikkäistä kimaltelevista metallifolioista, rimoista ja paperista. Näin suklaalevyn käärepapereista on syntynyt komeaa myöhäisgotiikkaa.

Krakovassa jouluseimi on kehittynyt vuosisatojen ajan eräänlaiseksi pienoisteatteriksi, jossa kerrotaan samaan aikaan monta tarinaa. Seimet on rakennettu kirkkoja ja kaupungin muita komeita rakennuksia vapaasti jäljitellen. Keskeisin elementti on seimiasetelma, mutta sen ympärillä on puolalaista historiaa, politiikkaa ja kansanperinnettä.

Alunperin krakovalainen seimi oli nukketeatteria, jota teatteriseurueet kiersivät esittämässä kodeissa jouluaikaan. Teatteriesitykset hävisivät ensimmäisen maailmansodan aikana, kun itävaltalaiset miehittäjät kielsivät ne poliittisesti epäilyttävinä.

JOULUN SANOMAN KUNNIAKSI

Seimien tekemisen perinne jatkui kuitenkin edelleen. 1930-luvulla Krakovassa alettiin järjestää erityisiä seimikilpailuja, joista on tullut yhä suositumpi vuosittainen tapaus. Nelisenkymmentä seimimestaria ja uudet haastajat valmistavat joka jouluksi uudet rakennelmat Krakovan historiallisen museon järjestämään kilpailuun.

Seimikilpailussa parhaiten menestyvissä töissä pitää ottaa huomioon, että seimet rakennetaan joulun kunniaksi. Seimirakennuksen on luotava arvokas ympäristö Jumalan syntymälle. Vuoden seimentekijä on se, joka osaa parhaiten ja vaikuttavimmin kehystää pyhän perheen krakovalaisen arkkitehtuurin yksityiskohdilla, esimerkiksi julkisivuilla, kupoleilla ja monimutkaisten alttareiden pienoismalleilla.

Projektisihteeri Salla Anttola arvelee, että Krakovan seimet -näyttelyn saama suuri suosio kertoo siitä, että ihmiset etsivät uusia jouluperinteitä. Visuaalisesti kaunis seimi tarjoaa sellaisen. Toisaalta seimi on helppo symboli.

- Kaikkihan me jaamme Kristuksen syntymän ja kuoleman. Seimen lapsi on jokaiselle tarjolla oleva ilo ja pelastus. Tällainen vaikuttava kuvakulttuuri tuo vain uuden näkökulman omaan uskonnolliseen kokemukseen.

SEIMI SOPII KAUPUNKIIN

Aleksanterinkadun ikkunoihin ja rautatieasemalle jo toisena peräkkäisenä vuonna rakennetut ekumeeniset seimet ja jouluaiheiset ikonit korostavat joulua kaikkien kansojen yhteisenä juhlana. Italialainen, indonesialainen, suomalainen, itävaltalainen ja israelilainen seimi on kukin tehty eri materiaaleista ja eri tyyleillä. Perustana on kuitenkin yksi ja sama kohtaus: maailmaan syntynyt Vapahtaja.

Seimet sopivat kaupunkiin. Aleksanterinkadun seimistä on iloa niin asiakkaille, ohikulkijoille kuin myyjillekin. Jouluruuhkassa monet pysähtyvät katsomaan seimeen.

Lapset nykivät hihasta isää ja äitiä, kun näyteikkunassa on jotain erilaista. Ravintola Rafaellon laaja italialainen seimi on kuin kokonainen kylä. Siinä ovat veronmaksuun matkaavat kyläläiset, roomalaiset sotilaat, vuoret ja luolat.

----------------------------

Joulu jo kirkon ovella

Kaivokselan kirkon taidepiiri tarttui toissa vuonna ohimennen heitettyyn ideaan ja valmisti kirkolle seimiasetelman. Se on nyt toista vuotta esillä pääoven kummallakin puolella ottamassa vastaan kirkossa kävijöitä. Lasiseinien läpi se näkyy ulkoakin päin.

Riitta Kiiston, Anja Kinnusen ja Alice Sirkkusen valmistamilla polvenkorkuisilla seimihahmoilla on mukavat ilmeet. Varsinkin Joosef myhäilee juuri niin tyytyväisenä, kuin vastasyntyneen isä vain voi. Jeesus-lapsi lepää Marian taivaansinisen viitan laskoksissa.

Kamelikaravaanilla saapuneen kolmen viisaan miehen vaatteet ja lahjat ovat komeat. Karkeampiviittaisten paimenten jaloissa töpöttää pari pientä karitsaa.

Vantaankosken seurakunnassa Kaivokselan lisäksi seimi saatiin tänä vuonna myös Myyrmäen kirkolle. Lisäksi taidepiiriltä on tilattu Martintalolle kokonainen kavalkadi hahmoja, joilla voidaan esittää jouluevankeliumin lisäksi muitakin kirkkovuoden tapahtumia.