Joulu on valon juhla keskellä pimeää vuodenaikaa. Ennen talvipäivänseisausta 21.12. päivä ehtii pääkaupunkiseudullakin kutistua olemattomaan 5 tuntiin 49 minuuttiin. Utsjoella aurinkoa ei näy joulukuussa ollenkaan.

Alkutalven pimeissä monet kokevat, että "akuista alkaa virta huveta". Kylmää vieroksuvat ovat olleet mielissään leutona jatkuneesta syyssäästä, mutta vesisateet ovat jättäneet maan mustaksi. Sekin osaltaan lisää pimeän tuntua.

Psykiatri Timo Partonen myöntää oikeaksi maallikon tuntemuksen. Lyhyet ja hämärät päivät uuvuttavat ja vaikuttavat mielialaan. Partonen selvittelee kansanterveyslaitoksella kaamosmasennusta, pimeän ja unen ongelmia ja kirkasvalon vaikutuksia virkeyteen. Tutkimuksissa nyrkkisäännöksi on vahvistunut, että mitä vähemmän valoa, sitä enemmän nukuttaa. Se on ihmiskehon alkukantainen reaktio.

KAVALA MELATONIINI

- Esimerkiksi tilastokeskuksessa on selvitetty nukkumiseen liittyviä vuodenaikavaihteluita. Suomalaisten uni pitenee talvella kymmenkunta minuuttia, mutta monilla unen määrä lisääntyy jopa kaksi tuntia vuorokaudessa, luettelee Timo Partonen.

Talviuupumukseen ja hämärässä väsymiseen on useampiakin syitä. Luontaantyöntävän loskaisilla ja hyytävillä keleillä ihmisten liikunta-aktiivisuus vähenee. Ruokahalussakin tapahtuu selviä muutoksia. Avainasia uneliaisuudessa on kuitenkin kehon sisäinen: melatoniini-niminen hormoni.

- Melatoniini vaikuttaa meihin väsyttävästi. Se on aine, jota elimistö alkaa erittää pimeässä. Talvella sen eritys alkaa illalla aikaisemmin ja jatkuu aamulla pidempään kuin kesällä. Varsinkin aamulla liian pitkään jatkuva melatoniinituotanto aiheuttaa aamupäivän väsymystä.

Jos antaa hormonille vallan ja nukkuu aamulla vartin pari pitempään, saattaa olla, että väsymys vain kasvaa. Lisäuni nimittäin sattuu elimistön heräämisen kannalta huonoon saumaan. Normaalisti ihmisen vireystilan säätely toimii kuin kellokoneisto, jolle on ominaista säännöllinen nukahtamisen ja heräämisen rytmi. Jotta keho tuntuisi virkistyneeltä, tulisi aina pyrkiä nousemaan ylös samoihin aikoihin.

- Jos uni ei piristä, se on ollut pinnallista ja huonoa, tai sitten herääminen on sattunut sisäisen kellon kannalta väärään aikaan.

Talviaamut ovat siis fysiologista kamppailua melatoniinia vastaan: Väsyttää kamalasti, mutta ei auta. Nousta pitää silti.

KIRKASVALO NOSTAA MIELIALAA

Väsymyksentunne, liikunnan väheneminen ja ympäröivä pimeys vaikuttavat myös mielialaan. Kaamosmasennuksen aiheuttaa melatoniinin sijaan toinen, serotoniini-niminen hermoston välittäjäaine.

- Valon vähetessä todellisesta kaamosmasennuksesta kärsivien keho kykenee käyttämään vain heikosti serotoniinia. Tämäntyyppisen masennuksen oireisiin pystytään kuitenkin vaikuttamaan kirkasvalohoidolla.

Partosen tutkimusten mukaan kirkasvalolla voidaan käydä melatoniininkin kimppuun. Annos kirkasvaloa heti aamulla parantaa hormonin aiheuttamaa uupumusta. Vaikka jouluun valot kuuluvatkin, pelkistä kuusenkynttilöistä kirkasvaloa ei saa. Riittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittaisiin kuuseen tuhatkunta kynttilää.

SOSIAALISET SUHTEET PIRISTÄVÄT

Timo Partonen neuvoo, että kirkasvalon ohella muita keinoja selviytyä joulunodotuksesta virkeänä on ennen kaikkea säännöllinen liikunta sekä yhteydenpito ystäviin ja tuttuihin.

- Sosiaalisilla suhteilla on merkittävä piristävä vaikutus. Yksinäisyys ja syrjäytyminen tuovat mielialan laskun. Ihminen on tarkoitettu olemaan toisten joukossa. Parhaimmillaan joulu tarjoaa paljon ystäväkontakteja ja arvokkaita omaa itseä ja elämän tärkeysjärjestyksiä luotaavia hetkiä.

Kunhan vain jaksaisi nousta herätyskellon pirinään!