Uuden oopperahahmon pitkä tie

Juttukokonaisuuteen kuuluvat muut artikkelit:

inalolinkki>teema kainalotokaisuja.txt
inaloteksti>Lutherin tokaisuja
inalolinkki>teema kainaloooppera.txt
inaloteksti>Luther oopperalavalle
----------------------------------

MARTTI LUTHER syntyi 1480-luvun alkupuolella Eislebenissä, Luther ei itsekään tiennyt tarkkaa syntymävuottaan. Hänen isänsä Hans oli talonpoikaissukua mutta ryhtyi myöhemmin kaivosmieheksi. Lutherin äiti Margaretha oli porvarissukua.

Lutherin lapsuudenkoti oli köyhä, ja hän sai kotonaan ankaran kristillisen kasvatuksen. Leipänsä eteen hän joutui välillä kerjäämään laulamalla.

Martti oli sisaruksiaan lahjakkaampi, ja isä halusi hänestä lakimiehen. Vuonna 1501 Martti Luther aloitti opintonsa Erfurtin yliopistossa, jossa opiskelijatoverit antoivat hänelle lisänimen "Olutlaukku". Luther suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1505.

SALAMA TEKI USKONPUHDISTAJAN

Juristiksi aikoneen Lutherin jatko-opinnot keskeytyivät yllättäen, kun hän joutui keskelle rajuilmaa matkalla opiskelukaupungistaan vanhempiensa luokse. Salama iski Lutherin viereen ja paiskasi hänet maahan. Säikähtyneenä ja kuolemanhädässä Luther huusi avuksi Pyhää Annaa, ja lupasi ryhtyä munkiksi, jos selviäisi tilanteesta hengissä.

Isänsä vastustuksesta huolimatta Luther piti lupauksensa ja meni munkiksi Erfurtin ankaraan augustinolaisluostariin 1505 syksyllä. Munkin elämä oli askeettista. Luther osallistui messuihin ja hetkipalveluksiin aamukahdesta pimeäntuloon. Luther tutustui omakohtaisesti niihin luostarielämän lieveilmiöihin, joita vastaan hän myöhemmin saarnasi.

Kaksi vuotta myöhemmin Luther ryhtyi opiskelemaan luostarissa teologiaa. Pian hänelle avautuivat Wittenbergin yliopiston ovet, jonne hänet myöhemmin nimitettiin filosofian ja raamatunselitysopin professoriksi. Luther ryhtyi luennoimaan Paavalin kirjeistä, joiden äärellä hän sai myös uskonpuhdistukseen johtaneet oivalluksensa.

Luostarissa, työssään kirkossa ja Rooman matkallaan Luther oli pannut merkille kirkon epäkohtia, muttei siinä vaiheessa antanut niiden häiritä elämäänsä. Paljon enemmän häntä vaivasi se, miten hän voisi tulla Jumalalle kelpaavaksi. Kirkon mukaan jokaista syntiä kohden oli tehtävä hyvä teko.

Luther yritti kilvoitella ja tehdä hyviä tekoja, mutta huomasi aina, ettei kyennyt siihen täydellisesti. Luther ei myöskään kyennyt Jumalan rakastamisessa siihen, mitä luostarissa vaadittiin.

Pitkän kamppailun jälkeen Luther oivalsi Paavalin kirjeistä, että Jumala-suhteessa ihmisen tulee asettaa rakkauden tilalle usko. Hänelle valkeni, että ihminen on aina Jumalan edessä syntinen, mutta usko synnit sovittaneeseen Kristukseen tekee hänet Jumalalle kelpaavaksi. Tästä oivalluksesta syntyi uskonpuhdistuksen motto: Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

TEESEILLÄ TUIMAAN TAISTOON

Mullistavan teologisen löytönsä innoittamana Luther ryhtyi arvostelemaan kirkon rappiota ja anekauppaa. Kirkon opin mukaan sillä oli varastossa Kristuksen ja pyhimysten hyviä töitä, joita voitiin myydä aneina sielujen päästämiseksi kiirastulesta.

Kirkko hankki anekaupalla suunnattomia summia rahaa, joista suuri osa meni Roomaan. Paavi Leo X tuhlasi Roomassa anerahoja karnevaaleihin, sotiin, peleihin ja metsästykseen. Osansa anerahoista saaneet piispat elivät kuin ruhtinaat.

Luther naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiä anekauppaa vastaan. Koska tiedotusvälineitä ei silloin vielä ollut, tämä oli yleinen tapa herättää keskustelua. Teesit olivat latinaksi, mutta jo samana iltana ylioppilaat käänsivät niitä saksaksi kirkon oven edessä tungeksivalle väkijoukolle. Teesit myös painettiin ja lähetettiin joka puolelle Saksaa.

Kirkko järjesti pikaisesti väitöstilaisuuden, jossa Lutherin teesit kumottiin. Luther leimattiin kerettiläiseksi, röyhkeäksi ja oppimattomaksi tyhmyriksi. Luther vastasi arvosteluun empimättä, ja kohta oli käynnissä Rooman kirkon ja Lutherin välinen kiivas taistelu, joka olisi saattanut viedä Lutherin polttoroviolle.

Lutherille lähetettiin haaste tulla Roomaan puolustamaan itseään. Ruhtinas Frederik Viisaan suojelema Luther välttyi matkalta, joka olisi saattanut viedä hänen henkensä, ja oikeudenkäynti siirrettiin Roomasta Saksaan, Augsburgiin. Augsburgissa Luther ei suostunut luopumaan teeseistään ellei niitä todistettaisi vääriksi Raamatulla. Siihen ei kirkko pystynyt.

Aneiden lisäksi Luther kyseenalaisti teeseissään paavin vallan ja erehtymättömyyden sekä piti paavia antikristuksena. Lutherin ajatukset alkoivat saada laajaa kannatusta kansan ja yliopistoväen keskuudessa.

RITARIKSI TAPPOTUOMIOTA PAKOON

Taistelu jatkui ja seuraavana vuonna paavi julkaisi bullan, joka julistaisi Lutherin kirkonkiroukseen ellei hän peruisi sanojaan kahden kuukauden aikana.

Luther hyökkäsi vastaan kynällä. Paavinmielisistä hän kirjoitti: "Nuo aasit! Nuo paksukalloiset aasit." Hän kirjoitti kolme kirjaa, joissa hylkäsi pääosin kirkon sakramenttiopin, kumosi kirkon maallisen vallankäytön, vaati kirkkoa luopumaan omaisuudestaan ja keskittymään hengellisten asioiden hoitoon, arvosteli luostarilaitosta ja vaati pappien avioliiton sallimista.

Paavin pannabulla pantiin toimeen, ja Lutherin kirjallisuutta poltettiin rovioilla. Vastauksena Luther poltti bullan julkisesti Wittenbergin torilla.

Luther oli nyt julistettu kirkonkiroukseen, ja Rooman kirkko vaati Saksan keisaria julistamaan hänet myös valtakunnankiroukseen. Luther kutsuttiin vastaamaan opetuksestaan Wormsin valtiopäiville 1521. Sankka Lutheria kannattava kansanjoukko oli häntä siellä vastassa. Kuulustelutilaisuudessa häntä vaadittiin peruuttamaan kirjojensa harhaopit.

Luther vastasi kuuluisilla sanoilla: "Omatuntoni on sidottu Jumalan sanaan, enkä voi peruuttaa mitään, mikä on omaatuntoani vastaa. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon."

Valtiopäivät julistivat Lutherin valtionkiroukseen. Saksin ruhtinas Fredrik Viisas puolusti Lutheria ja vaati, että Luther saisi palata turvallisesti kotiin, jonka jälkeen kuka tahansa saisi tappaa hänet.

Kotimatkalla Lutherin ystävät ryöstivät tämän hevosvaunuista ja veivät suojaan Wartburgin linnaan. Siellä Luther piileskeli parroittuneeksi ritariksi naamioituneena. Lutherin luultiin joutuneen rosvojoukon ryöstämäksi ja tappamaksi. Linnassa Luther jatkoi työtään kääntäen Uuden testamentin saksaksi.

Tällä aikaa Lutherin kannattajat Wittenbergissä ryhtyivät toteuttamaan Lutherin oppeja: papit, munkit ja nunnat menivät naimisiin, luostarit tyhjenivät, messu uudistettiin saksankieliseksi ja Lutherin opetuksen mukaiseksi. Syntyi ensimmäinen luterilainen seurakunta.

Vaaliruhtinas kutsui Lutherin takaisin Wittenbergiin, vaikka ei voinutkaan taata hänen henkeään.

MUNKKI MENEE NAIMISIIN

Kannattajiensa keskellä Luther sai pitää henkensä ja meni 1525 naimisiin luostarista salakuljettamansa nunnan Katariina von Boran kanssa, koska tälle ei muiden 11 salakuljetetun nunnan tavoin löytynyt sulhasta. Katariina piti kiireisestä uskonpuhdistajasta hyvää huolta, heidän avioliittonsa oli onnellinen ja he saivat kuusi lasta.

Luther laati sittemmin virsikirjan ja käänsi messun saksaksi sekä kirjoitti kaksi katekismusta, joita käytettiin luterilaisen opin opettamisessa papeille ja kansalle.

Vuoteen 1530 mennessä Pohjois-Saksa oli kääntynyt luterilaiseen uskoon ja saman vuoden Augsburgin valtiopäivillä hyväksyttiin Augsburgin tunnustus, joka sisälsi luterilaisen opin keskeiset kohdat. Luther ei tosin voinut tulla valtiopäiville, koska oli edelleen sallittua riistaa, eikä hän muutenkaan vaikuttanut tunnustuksen laatimiseen.

Lutherilla ei ollut aikomusta perustaa uutta kirkkoa, mutta sellainen syntyi, koska Rooman kirkko ei taipunut Lutherin vaatimaan epäkohtien korjaamiseen.

Luther omistautui tämän jälkeen ylioppilaiden opettamiseen, jonka oheistuotteena syntyi oppilaiden muistiinpanoista koottu kirja Pöytäpuheita. Hän piti myös raamattuluentoja Wittenbergin yliopistossa ja kirjoitti. Luther kirjoitti yli 80 kirjaa ja käänsi koko Raamatun saksaksi.

Viimeisinä vuosinaan Lutherin kerrotaan olleen kärttyisä vanha mies, joka kiivaili mm. juutalaisia ja uudelleenkastajia vastaan. Mutta hänen aloittamansa uskonpuhdistus voi hyvin ja levisi ympäri Eurooppaa.

Talvella 1546 Luther vilustui ja kuoli kaksi päivää myöhemmin Eislebenissä 63-vuotiaana. Jälkeenpäin häneltä löytyi lappu, jossa luki: "Kerjäläisiä me olemme - se on totta."

-------------------------------

Mitä teeseissä luki?

Muun muassa seuraavaa:

Teesi 27: "Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta."

Teesi 52: "Toivo tulla anekirjeellä autuaaksi on turha, vaikka sitten anekauppias, vieläpä paavi itse, panisi oman sielunsa siitä pantiksi."

Teesi 86: "Miksi paavi, jonka omaisuus nykyään on ruhtinaallisempi kuin rikkaimman raharuhtinaan, ei rakenna mieluummin omilla kuin köyhäin uskovaisten rahoilla edes tätä yhtä Pyhää Pietarin kirkkoa?"

-------------------------------

Lutherin virsiä

Suomalaisessa virsikirjassa on 14 Lutherin virttä. Niistä tunnetuimmat ovat virsi 21 Enkeli taivaan ja virsi 170 Jumala ompi linnamme.

Juttukokonaisuuteen kuuluvat muut artikkelit:

inalolinkki>teema kainalotokaisuja.txt
inaloteksti>Lutherin tokaisuja
inalolinkki>teema kainaloooppera.txt
inaloteksti>Luther oopperalavalle