KATTILASSA LEMPEÄSTI LÄMPIÄVÄ glögi on lähtölaukaus jouluherkkujen sesongille. Glögi voidaan valmistaa esimerkiksi punaviiniin, punaiseen marjamehuun tai omenamehuun.

Glögin historia on hämärän verhoama, mutta Suomeen maustejuoma on kulkeutunut Ruotsista, kertoo Pentti Lempiäinen kirjassaan Pyhät ajat.

Varhaisella keskiajalla katolisissa maissa valmistettiin apostoli Johanneksen eli kolmannen joulupäivän viiniä. Kuumana tarjottavassa viinissä maistui muun muassa kardemumma, kaneli ja neilikka.

Ikiaikaisen legendan mukaan epäjumala Dianan pappi tarjosi Johannekselle pikarillisen myrkytettyä juomaa. Johanneksen henki säästyi hänen tehtyään pikarin yli ristinmerkin. Myrkky pakeni petollisesta liemestä käärmeen hahmossa.

Katolisissa maissa valmistetaan edelleen Pyhän Nikolauksen päivän kunniaksi (6.12.) jouluisilla mausteilla hehkutettua ja kuumana tarjottavaa "piispanviiniä". Sen valmistamisen ja nauttimisen aikana lausutaan terveyttä toivovia rukouksia tai siunaavia sanoja.

INKIVÄÄRINEN VIINIMARJAGLÖGI

7 dl marjamehutiivistettä

8 neilikkaa kokonainen kanelitanko pala vaniljatankoa tuoretta inkivääriä kahden sokeripalan verran

0,5 -1 tl pomeranssin kuorta

1 tl kokonaisia kardemumman siemeniä

1 dl sokeria kuorittuja manteleita ja rusinoita Tämän glögin omaleimaisuus piilee itse tehdyssä marjamehussa sekä tuoreen vaniljan ja inkiväärin maussa.

Marjatiiviste muuttuu glögiksi seuraavaa ohjetta noudattaen:

- Kuumenna mehutiiviste, mausteet ja sokeri teräskattilassa. Kiehauta hetki.

- Glögin aromi paranee, jos annat sen jäähtyä kannen alla keittoastiassa kolmesta neljään tuntia. Vielä parempaa juomasta tulee, jos annat liemen maustua yön yli.

- Siivilöi tiiviste.

- Laimenna tiiviste makusi mukaan vedellä. Kuumenna glögi uudelleen ennen tarjoamista. Tarjoa lisukkeina manteleita ja rusinoita. Glögi on parhaimmillaan lämpimänä hyvässä seurassa ja kynttilän valossa nautittuna.