Jokerit ja HIFK luistelevat jäälle. Mailoja kopistellaan maalitolppiin, tiukkailmeiset valmentajat asettuvat vaihtoaition taakse. Jää kiiltelee peilinä, jolle pelaajat pian piirtävät jälkensä.

Tuomari Pentti Lahti pudottaa kiekon aloituspisteeseen liki kolmen ja puolen tuhannen ottelun kokemuksella. Nämäkin Konalan halliin toisiaan mittelemään saapuneet juniorikiekkoilijat ovat kuulleet vantaalaisen Pentti Lahden vihellyksiä monet kerrat.

- Minulla ei enää ole paineita. Tuomarin imagoni on luotu vuosien varrella ja pelaajat ja valmentajat tuntevat minut niin hyvin, että tietävät olla uhittelematta: ovi aukeaa hyvin nopeasti jäähylle.

HYVÄ JÄÄKIEKKOTUOMARI EI OLE ARMOTON

Tuomiosunnuntain kynnyksellä erotuomari Pentti Lahti pohti hyvän tuomarin ominaisuuksia.

- Erotuomari on ehdottoman vallan käyttäjä. Kun tuomiot on annettu, niistä ei voi valittaa eikä niitä jälkikäteen hyvitellä.

- Matsin ajan tuomari on kaikkivaltias kaukalossa. Kellään ei ole mitään sanomista. Aika harvoin tavallisessa elämässä löytää itsensä samanlaisesta tilanteesta. Ja aika hyvin systeemi toimiikin, ja oikeus pääsääntöisesti toteutuu.

Hyvä jääkiekkotuomari ei silti ole armoton. Varsinkin juniorikiekossa tuomioiden jakamiseen kuuluu paljon myös kasvattamista. Nuorimpiin pelaajiin tuomari saa ottaa varsin isällisenkin asenteen.

- Kaikkein nuorimpien kanssa voi kerrata hetken sääntöjäkin: mitenkäs se paitsio tuleekaan? Mutta jo C-juniorien SM-sarjassa pelataan aivan tosissaan, ja tuomari hoitaa vain omat hommansa. Monilla alkaa olla siinä vaiheessa tavoitteet jo liigassa tai ammattilaiskentillä. Siinä ei kasvattajan puheenvuoroja tarvita. Kundit pelaavat tosissaan.

Lahti luettelee tuomarin nyrkkisääntöjä. Jäällä pärjää pitkälle ihan tavallisella maalaisjärjellä. Ja jos tuomarina alkaa pullistella, löytää sen edestään. Ehdoton oikeudenmukaisuus on välttämätöntä samoin kuin reilu itsekritiikki. Jos ja kun tekee virheen, on parempi tunnustaa se suoraan itselleen, mutta hyvittelemään ei saa ruveta.

- Tuomarikin potee huonoa omaatuntoa, varsinkin jos on antanut väärän jäähyn ja siitä tulee maali. Sellaiset tapaukset jäävät pyörimään mieleen vielä nukkumaan mennessäkin.

Huutelu ei sen sijaan kokenutta erotuomaria hetkauta. Lahti sanoo, että se paremminkin sytyttää. Vanhemmat ja sukulaiset ovat tunnetusti hävyttömintä joukkoa. Omaa lasta kun kohdellaan jostain syystä aina väärin.

JOS ILO LOPPUU, MINÄKIN LOPETAN.

Pentti Lahti aloitti tuomarinhommat vasta kolmikymppisenä. Kaveri löysi Helsingin Sanomista ilmoituksen tuomarikursseista ja siitä puhaltaminen lähti liikkeelle. Ikää oli jo sen verran, että liigatuomariksi ei enää ollut asiaa, mutta Lahtea se ei harmita. Juniorien ja harrastelijaotteluiden tuomitsemisesta on saanut niin paljon iloa kuin harrastukselta voi odottaa.

- Tätä hommaa tehdään suuresta rakkaudesta lajiin. Erotuomarin roolissa on niin paljon epämiellyttäviäkin piirteitä, alkaen aikatauluista ja kylmistä halleista, että ei sitä muuten jaksaisi tehdä hetkeäkään. Aina pitäisi lähteä siitä, että laji tuottaisi iloa kaikille pelaajille, perheille ja tuomareillekin. Kun ilo kerran loppuu, minäkin lopetan.

Ei iloa silti ihan aina löydy. Hyvien matsien lisäksi on todellisia painajaisotteluita, joissa kelloa katsellaan kymmenen sekunnin välein. Viime kädessä tuomarilla on vastuullaan, ettei ketään viedä arkussa ulos hallista.

- Jos kotiin lähtee mieli mustana, niin se ei hyvää tiedä. Siksi sitä oppii hillitsemään itseään. Kuumentua ei saa. Huumorintajulle oppii antamaan reilusti painoa. Tuomarina saa oikeastaan aika hyviä elämänläksyjä.