Ruskeasannan hautausmaalla

Vantaan seurakuntien ylipuutarhurin Tuovi Lehtisen mukaan kynttilöiden polttaminen omaisten haudoilla on melko uusi perinne.

- 60-luvulla haudoille tuotiin jouluna tavallisia kynttilöitä, ja 70-luvulla seurakunta laittoi sankarihaudoille kynttilät. Siitä tapa levisi niin, että nyt melkein jokainen haudalla käyvä tuo myös kynttilän.

- Muutenkin hautoja hoidetaan myös talviaikana entistä paremmin, tuodaan havuja ja kanervia. Ihmiset haluavat muistella läheisiään, ja hautausmaa on paikka, jonne tullaan hiljentymään ja rauhoittumaan. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona hautausmaa on kaunis näky, Tuovi Lehtinen kuvaa.

Vaikka omaisten muistaminen on hyvä asia, niin toinen puoli siinä on, että hautakynttilöistä syntyy jätettä. Sille ei tähän asti ole oikein osattu tehdä mitään.

JÄTTEESTÄ SYNTYY SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ

Ruskeasannassa hautakynttilöistä syntyy noin kaksikymmentä kuutiota muovi-, lasi- ja metallijätettä vuodessa. Koko pääkaupunkiseudulla ongelma on moninkertainen.

- Ruskeasannan hautausmaalla ja myös Espoossa alkaa kokeilu, joka onnistuessaan laajenee pääkaupunkiseudun muillekin hautausmaille. Tarkoitus on, että hautakynttilöitä ei enää kerätä sekajätteisiin, vaan ne lajitellaan erikseen ja niistä saatava muovi ja metalli hyödynnetään, kertoo YTV:n jäteneuvoja Silja Huuhtanen.

Hautausmaan työntekijät keräävät haudoille jääneet kynttilät talteen, irrottavat niistä mahdollisen metallihatun ja laittavat muoviosat keräyspisteeseen. Hatut toimitetaan Kuusankoski Oy:lle, joka erottelee eri metallit uusiokäyttöön. Muovi- ja steariinijäte menee Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kierrätyspolttoainelaitokselle Lohjalle.

- Siellä kynttilät murskataan, puhdistetaan ja niistä erotetaan pohjassa olevat rauta- tai alumiininastat. Muovista ja steariinista syntyy energiajätettä, joka toimitetaan poltettavaksi Raumalle UPM-Kymmenen paperitehtaan kattilassa. Jätteestä syntyy sähköä ja lämpöä, Silja Huuhtanen selvittää.

YMPÄRISTÖ HUOMIOON JO KYNTTILÄKAUPASSA

Vaikka lajittelusta huolehtivatkin nyt hautausmaan työntekijät, niin ympäristöajattelun voi itse kukin aloittaa jo kynttilänvalinnasta.

- Ensimmäiseksi voisi miettiä, tarvitseeko esimerkiksi jouluna jokaisen haudalla käyvän sukulaisen tuoda oma kynttilänsä. Muistan omasta nuoruudestani, että silloin sovittiin, kuka vie kulloinkin kynttilän, Silja Huuhtanen sanoo.

Hautakynttilöistä ekologisesti paras vaihtoehto on kannellinen lyhty, johon voi vaihtaa kynttilän. Ongelmallisin puolestaan on lasinen kertakäyttöluonteisesti käytettävä kynttilä. Maahan asetettuna se saattaa sulattaa lumen, jäätyä ja mennä rikki. Seurauksena on lasinsirpaleita.

- Muovisia kertakäyttökynttilöitä on monenlaisia, hatulla ja ilman. Hattu on helppo irrottaa ja lajitella, mutta kynttilän pohjassa oleva alumiininasta on hankalampi juttu. Parasta olisi valita kynttilä, jossa nastaa ei ole. Ne kelpaavat sellaisenaan poltettaviksi, Silja Huuhtanen valistaa.

Nastattomia hautakynttilöitä valmistaa ainakin Kynttilätuote Oy.

- Mahdollisesti muitakin löytyy, mutta tämän tiedän varmasti.

HAUTAUSMAIDEN JÄTESUUNNITELMA VALMISTEILLA

Hautakynttilöiden kierrätys on osa Ruskeasannan hautausmaan uutta jätehuoltosuunnitelmaa. Viimeistelyvaiheessa oleva suunnitelma koskee Ruskeasannan lisäksi myös Hämeenkylän kirkon hautausmaata ja Korson kirkolle tulevaa uurnahautausmaata.

- Hautausmailla kompostoidaan maatuvat jätteet ja haketetaan havut ja risut. Kukkalaitteissa ja seppelenauhoissa on valitettavasti muovia ja metallilankoja, joten ne täytyy laittaa sekajätteisiin. Toivottavasti kukkakaupat ottavat tulevaisuudessa käyttöön maatuvia sidontamateriaaleja, jotta myös kukkalaitteet saadaan kompostoitaviksi, ylipuutarhuri Tuovi Lehtinen toivoo.