8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

"Pelkäsin mennä töihin"

Siitä, mitä työpaikalla tapahtui, on vieläkin vaikea puhua. Tuntuu, ettei sitä kukaan ymmärrä. Itse haluan painaa tapahtuneen jonnekin kauas muistojen joukkoon, sillä se nostaa niin monenlaisia ahdistuksia pintaan.

Kiusaamisen ei tarvitse aina olla fyysistä, eikä se välttämättä ole sanallista juorujen levittelyä. Minut yritettiin savustaa ulos työpaikalta puhumattomuudella, katseilla ja sanattomilla viesteillä. Kerrankin, kun en kiusaajani mielestä toiminut tarpeeksi nopeasti, suorastaan kuulin hampaiden kirskunan.

En ollut ensimmäinen hänen kohteekseen joutunut. Tiedän monta muuta, jotka olivat hänen vuokseen joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Hän valitsi aina yhden kohteen, johon saattoi purkaa pahaa oloaan.

Kiusaajani oli turhautunut työhönsä ja siihen, että osastolla vaihtui koko ajan väki. Aina piti opettaa uusia ihmisiä töihin. Sitten hänellä oli omia ongelmiaan. Ymmärrän kyllä jos on vaikeaa, mutta sitä en tajua, miksi sitä pitää purkaa toisiin.

ON RASKASTA TOIMIA SELLAISEN TYÖTOVERIN KANSSA, joka ei päivän mittaan sano mitään. Ei edes huomenta. Antaa vain ymmärtää, että olet tyhmä, et osaa mitään, et kuulu joukkoon. Ruoka- ja kahvitauoilla hän puhui kaikkien muiden kanssa, mutta minua ei ollut hänelle olemassakaan. Jos itse innostuin sanomaan jotakin, hän istui mykkänä ja näytti olemuksellaan mielipiteensä kaikille muillekin: "Mitä tuo helvetin ämmä taas räpättää."

Talossa pitkään olleet olivat oppineet kulkemaan varpaisillaan ja luomaan oman huumorinsa, josta todellinen, aito nauru oli kaukana. Yritin puhua esimiehelleni, mutta hän lakaisi ongelman maton alle: "Koita jaksaa, kyllä se siitä". Vaikka itkin hänen huoneessaan.

Koska kiusaaja hoiti oman työnsä hyvin, kukaan ei halunnut puuttua asiaan. Talossa vallitsi hyssyttelyn ilmapiiri, jossa kiusaajaa suojeltiin. Kun lähdin pois, hän valitsi uuden kohteen.

MINUN KANNALTANI TILANNE OLI NIIN VAIKEA, että pelkäsin töihin menoa. Vietin unettomia öitä miettien, mikä minussa on vikana ja mitä voisin tehdä. Kun näin auton ikkunasta työpaikan, minulla alkoi vatsassa kiertää.

Kiusaaminen toi myös pintaan vanhat ahdistukset. Isäni oli ollut alkoholisti, joka juovuspäissään käyttäytyi väkivaltaisesti. Nyt jouduin toisen kerran elämässäni tilanteeseen, jossa piti varoa omaa olemistaan.

Itse olen luonteeltani kiltti, enkä ole koskaan ymmärtänyt, miksi joku haluaa tieten tahtoen olla toiselle ilkeä. Työpaikan vaihtoni johtui lamasta. Ei siitä, että olisin luovuttanut kiusaajalleni. Sitä en halunnut tehdä, missään nimessä en halunnut antaa periksi.

En toivo kiusaajalleni pahaa. Sellaiset jäljet tämä juttu kuitenkin jätti, että en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. En, vaikka hän on kuulemma muuttunut.

--------------------------------------

- Jokainen meistä on varmasti syyllistynyt siihen, että lausuu joskus väärän todistuksen lähimmäisestään. Ja tässä asiassa voi sanoa, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Juoruillaan, liioitellaan, paisutellaan ja puhutaan puolitotuuksia selän takana, jos esimerkiksi työpaikalla on joku, josta ei pidetä. Itsekin olen syyllistynyt tähän. Harva on niin vahva, että nousee puolustamaan, kun poissaolevaa haukutaan. Yritän kasvattaa itseäni, etten menisi mukaan siihen halpaan. Kunnioitan paljon miestäni, joka sanoo asiat suoraan edessä. Se on rohkeaa - siitä saa tosin vihamiehiä, mutta myös arvostusta.

--------------------------------------

- Olen itse sen tyyppinen ihminen, että ympärilläni olevat ihmiset ovat minulle kaikki kaikessa. Olkoon sitten kyse kaveriporukasta, suvusta tai työpaikasta, toivon, että ihmisillä on hyvä olla yhdessä. Jos kommunikointi ja yhteisymmärrys kanssaihmisten kanssa on kunnossa, viihdyn hyvin, vaikka olisimme sellaisessa paikassa, esimerkiksi sellaisessa rakennuksessa tai yleisessä kulkuneuvossa, jossa en muuten viihtyisi.

--------------------------------------

- Hiljainen väkivalta on kavalaa. Se iskee nurkan takaa eikä sitä saa kiinni. Tässä on kysymys enemmän tappamisesta kuin pahan puhumisesta. Kun toisen ihmisarvo kyseenalaistetaan, häntä ollaan tappamassa.

--------------------------------------

- Kiusaamisessa on kysymys paljolti siitä, ettei siedetä erilaisuutta. Meidän poika kertoi vasta nyt, että joutui lapsena koulukiusaamisen kohteeksi, kun me muutimme tänne Etelä-Suomeen ja hän puhui Oulun murretta. Nämä ovat myös niitä asioita, jotka ihminen mielellään väistää ja unohtaa. Kun kiusaamista ruvettiin käsittelemään enemmän, minäkin muistin kouluajalta kaksi itseeni kohdistunutta kiusaamistapausta. Ehkä nämä ovat niin herkkiä, arkoja ja häpeällisiäkin asioita, ettei niistä mielellään puhuta.

--------------------------------------

- Minä olen itse sen verran "erilainen" taustani takia, että jouduin kouluaikana pyytämään vanhempiani ja opettajia apuun, että minuun kohdistunut kiusaamiskierre saatiin katkaistua.

--------------------------------------

- Se, että toinen on erilainen, ei oikeuta kiusaamaan. Meillä on Suomessa hirvittävä hyssyttelyn ilmapiiri: katsotaan kiusaamista läpi sormien. Etenkin kouluissa kiusaamiseen pitää tarttua heti, ja lapsille pitää tehdä selväksi, että vaikka kiusaajat kuinka uhkailevat, pitää kertoa vanhemmille ja opettajalle. Myös työpaikoilla kiusaamiseen pitää puuttua. On hirvittävää, jos ihmisen pitää joka aamu pelätä töihin tai kouluun menemistä.

--------------------------------------

- Marjan asema oli todella vaikea. Tarkkavaistoinen kiusaaja löysi heikon kohdan, johon iskeä. Tässä tilanteessa esimiehen ikävä velvollisuus olisi ollut puhaltaa peli poikki. Marjan tunteet ovat tosia. Ne on uskallettava kohdata.

--------------------------------------

- Kiusaamiseen pitää aina puuttua. Jos esimies ei työpaikalla anna tukea kiusaamisen lopettamiseen, uhri voi hakea apua työterveyshuollosta, työsuojeluvaltuutetulta, paikallisista kriisiapuryhmistä, uhripäivystyksestä tai auttavasta puhelimesta. Kiusaamisongelmaa voidaan käsitellä kuitenkin tehokkaimmin puhumalla asiasta suoraan työpaikalla ja muuttamalla asenteita siellä.

--------------------------------------

- Minusta tuntuu, että joillakin on vain sellainen luonne, että heidän täytyy suojella omaa reviiriään hinnalla millä hyvänsä. He tekevät sen vaikka toisten kustannuksella. Kiusaajat suojelevat omaa reviiriään niin vahvasti, että he tekevät tai jättävät tekemättä mitä tahansa, jotta heidän uhristaan tuntuisi pahalta.

--------------------------------------

- Toivon, että tämä työpaikkakiusaamisen uhri hakee itselleen tukea, jotta hän vahvistuisi niin, että jatkossa mahdolliset väkivaltatilanteet eivät haavoittaisi häntä.

--------------------------------------

- Kiusaajan kohdalla kyse on sairaasta vallankäytöstä. Hän turvaa oman asemansa luomallaan pelon ilmapiirillä. Mitenkähän tämä kiusaaja on mahtanut muuttua?

--------------------------------------

- Kiusaajat ovat yleensä itse heikkoja, usein jopa henkisesti hieman häiriintyneitäkin. Heidän ymmärtämisensä on monesti vaikeaa tai mahdotonta, mutta heitä on autettava, jotta he löytäisivät tasapainon elämäänsä.

--------------------------------------

- Työpaikkakiusaaminen on kaikenkaikkiaan vakava asia. Onneksi siihen on alettu puuttua muun muassa lehtien palstoilla, erilaisissa koulutuksissa ja erilaisissa hoitojärjestelmissä.

--------------------