Hyvän kuluttajan ostosten taival käy vikkelästi

Miltei kaikki kauppojen hyllyillä houkuttelevalta näyttävä upouusi tavara päätyy aikanaan kaatopaikalle. Se on kulutusyhteiskunnan laki. Hyvä kuluttaja on sellainen, joka heittää vanhan, hieman rikkinäisen tai tarpeettoman tavaran pois. Ja ostaa mahdollisimman paljon uutta tilalle pitäen näin yllä kulutusmaniaa.

Kaikki kuolee aikanaan, tavarakin.

Pääkaupunkiseudun kuluttajien tavaroiden hautausmaa on Ämmässuolla. Joka päivä sadat roska-autot tyhjentävät kukin sinne kidoistaan toistasataa kuutiometriä sekajätettä, joka murskataan, lanataan ja haudataan isoilla koneilla tiiviiksi massaksi. Jätteestä muodostuu melkoisia mäkiä.

Ämmässuolle päätyvä sekajäte on etupäässä kotitalouksien jokapäiväistä jätettä, lähinnä erilaisia pakkauksia. Mutta mukana on myös paljon käyttökelpoista tavaraa, joka on vain heitetty tarpeettomana pois.

Kulutusyhteiskunnan filosofian omaksuneen kuluttajan mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä. Hän toimii vain mainosten ja lisää uutta tavaraa hamuavan ajattelutavan mukaisesti.

ROSKIKSESTA LÖYTYY PYÖRIÄ JA PAKASTIMIA

Per-Olof Olin, 52, on ajanut jäteautoa kohta 28 vuotta. Hänellä on allaan jokaisen pikkupojan unelma, Säkkivälineen väreihin maalattu tuliterä Scania. Toista oli uraa aloittaessa, kalusto oli silloin Olinin mielestä "aataminaikuista romua".

Olin on havainnut vuosikymmenten varrella ihmisten heittävän roskiin aivan hyvää tavaraa. Ilmiö on pysynyt samanlaisena 1970-luvulta saakka.

- Tavara halutaan vaihtaa uuteen, ja ihmisille on tärkeintä, että he pääsevät vanhasta eroon. Roskiksissa on paljon sellaista tavaraa, jonka oikea paikka olisi kierrätyskeskus, sanoo Olin.

Viime viikolla Olin löysi roskalaatikosta toimivat stereot ja ilmakiväärin. Hän on nähnyt vuosien varrella mappi ö:ssä kaikenlaisia tarve-esineitä: polkupyöriä, lastenvaunuja, sänkyjä, sohvia, kirjahyllyjä ja muita huonekaluja, televisioita, jääkaappeja, pakastimia, mikroaaltouuneja, autonrenkaita ja muita autonosia, erilaisia keittiön koneita kahvinkeittimistä vatkaimiin, urheiluvälineitä, patjoja, tyynyjä, mattoja, vaatteita...

- Kuukauden viimeisen päivän jälkeen hyvää tavaraa on roskiksissa tavallista enemmän, sillä muuton yhteydessä jäteastioihin heitetään monenlaista tarpeetonta, mutta käyttökelpoista kamaa.

- Olen joskus miettinyt, että pitäisi perustaa oma kirpputori sivuelinkeinoksi, nauraa Per-Olof Olin.

Tosiasiassa roskakuski ei ota roskiksista mitään itselleen.

Mutta paljon jää kyytiin ottamatta, sillä pakastimet, jääkaapit, mikroaaltouunit, televisiot ja moni muu tavara on ongelmajätettä ja se tulisi toimittaa YTV:n ongelmajätekeräykseen. YTV:n keräyslavoja kiertää säännöllisesti pääkaupunkiseudun lähiöissä.

TYÖN JÄLKEEN EI TARVITSE BODATA

Olin on aloittanut työpäivänsä tiistaiaamuna kello 4.30 ajamalla teollisuuslaitosten ja liikkeiden jätteitä. Niiden avautumisen jälkeen roska-auton on vaikea mahtua liikkumaan muun liikenteen seassa.

Olinilla on tänään listalla yhteensä noin 500 yksityisten ja teollisuuslaitosten jätteenhakupaikkaa Variston ja Linnaisten alueella. Jätesäkkien keruu on hidasta puuhaa. Hän ajaa parikymmentä metriä, pysähtyy, raahaa omakotitalojen 150 litran jätesäkit molemmilta puolilta tietä, ajaa taas parikymmentä metriä, ja pysähtyy. Tätä kestää monta tuntia.

- Eilen ajoin 600 litran roskalaatikoita, se sujuu paljon nopeammin.

Helppoa roskista ei Olinin mielestä ole olemassa. Kaikki ovat painavia, ja niitä on raahattava joskus pitkiäkin matkoja. Talvella työ on vielä raskaampaa, kun roskikset saattavat seisoa hangessa.

- Sellainen edistys tässä on tapahtunut vuosien varrella, että nykyisin roskalaatikoissa on sentään pyörät. Mutta kyllä tämä työ on kuluttavaa, harva jaksaa 65 vuoden eläkeikään saakka.

Aikaisemmin roska-autoissa oli kaksi miestä, jolloin työ oli kevyempää ja se sujui nopeammin. Viimeiset kymmenen vuotta jäteyhtiöt ovat päättäneet selvitä yhdellä miehellä kutakin autoa kohden.

- Onhan minulla tosin kakkoskuskina tuo videokuvaa auton takaa näyttävä kuvaruutu, Olin nauraa.

Roskakuskin työ on urakkaluontoista. Kun on ajanut kaikki päivän roskat ja kipannut kuorman kaatopaikalle, pääsee kotiin. Noin 8-9 tunnin tiistainen työpäivä olisi Olinin mukaan lyhentynyt 2-4 tunnilla, jos autossa olisi kaksi miestä. Työpäivät ovat erilaisia ja eri pituisia.

Oman ongelmansa aiheuttaa roskisten sijainti taloyhtiöiden sisäpihoilla.

- On ikävää ja vaarallista ajaa pihaan, jossa on leikkiviä lapsia ja pyöräilijöitä. Onnettomuuksia sattuu silloin tällöin. Mutta arkkitehdithän ne määräävät, missä roskisten on oltava, Olin hymähtää.

Pari työtapaturmaa on Olinillekin sattunut. Kerran meni polvi hänen pudottuaan auton peräosasta, ja toisen kerran olkapää kompastumisen seurauksena.

- Pidän tästä työstä, se on itsenäistä vaikkakin raskasta. Ei tarvitse illalla bodata ja hölkätä. Ja tämä on yhä pikkupoikien ihanneammatti. Joskus loska- ja sadesäällä tekisi mieli sisätöihin, mutta onhan minulla autossa oma konttori, Olin virnistää.

RAHAA, KYPÄRIÄ, KIRJEKUORIA

Per-Olof Olinin aloittaessa roskakuskin hommat Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla oli kullakin oma keskuskaatopaikka ja niiden lisäksi pienempiä kaatopaikkoja. YTV:n syntymisen myötä toistakymmentä vuotta sitten nämä kaatopaikat lakkautettiin ja peitettiin, ja kaikki jäte ryhdyttiin ajamaan Ämmässuolle.

Ämmässuolla oli alussa suuria kallioon louhittuja monttuja, joita täytettiin jätteellä. Nykyisin monttujen paikalla on jätemäkiä, ja aluetta on jouduttu jatkuvasti laajentamaan. Seuraavaksi kaatopaikka laajenee Kirkkonummen alueelle.

- Joskus tulee mietittyä tätä jätteiden paljoutta. Minne kaikki jäte saadaan tulevaisuudessa mahtumaan? Se ei ole vielä meidän ongelmamme, mutta tuleville sukupolville se on visainen kysymys.

- Lajittelu on vähentänyt sekajätteen määrää, mutta sitä tulee silti niin paljon, että mielestäni jätteenpolttolaitos olisi paras ratkaisu. Nykyisin osataan varmasti tehdä sellaisia suodattimia, että haitallisimmat päästöt saataisiin pois.

- Myrkkyjä sisältävät osat voitaisiin ottaa pois ja polttaa jäte sen jälkeen. Jätteen joukossa olevan puutavaran voisi ainakin polttaa, ja laajemmalla sekajätteenpoltolla lämmitettäisiin kokonaisia asuinalueita, Olin pohtii.

Kun saavumme tavaroiden hautausmaalle, Ämmässuon kaatopaikalle, ymmärtää hyvin, miksi Olin pohtii moista. Sekajätevuoret ovat valtavia, vieressä on biojätealueita ja rakennusjätealue.

Roska-autoja menee edestakaisin solkenaan. Tutkimme murskattua jätemassaa, ja kas kummaa, sieltähän löytyy paljon mielenkiintoista.

Silmiin osuu hollantilainen 2,5 guldenin kolikko, kaksi päällisinpuolin käyttökuntoista maastopyörää, huonekaluja, perämoottorin bensiinisäiliö, moottoripyöräkypärä, kattiloita ja vuokia, kävelykeppi, kirjekuoria avaamattomassa muovipakkauksessa, vanhanajan maitokärryt ja antiikkinen puinen kengänlesti.

-----------------------------

Jätelukuja

- Pääkaupunkiseudulla syntyy jätettä vuodessa noin miljoona tonnia.

- Jätteen määrästä yli 400 000 tonnia päätyy seudun ainoalle kaatopaikalle Ämmässuolle.

- Pääkaupunkiseudun jätteestä yli 40 % kierrätetään tai hyötykäytetään.

- Vuoden 1989 jälkeen kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on vähentynyt kolmanneksella tehostuneen hyötykäytön ja viime vuosikymmenen laman vuoksi.

- Biojätteen keräilyn piirissä on pääkaupunkiseudulla 680 000 asukasta.

- Pääkaupunkiseudun asukkaista 54 % lajittelee biojätteen eri astiaan, 17 % ei lajittele biojätettä koskaan.

- 85 % lajittelee ongelmajätteet ja lasin.

- Keräyspaperin lajittelevat lähes kaikki.

- YTV-Jätehuollon liikevaihto vuonna 1999 oli 214 miljoonaa markkaa.

- Jätehuollon kustannukset olivat noin 15 markkaa asukasta kohden.

- Jätehuollon hinnoittelussa suositaan lajittelua, joten lajiteltu jäte tuottaa kiinteistöille vähemmän kustannuksia.

--------------------------

Ongelmajätekontteja huoltamoilla

Pyydä avain ja toimintaohje huoltamon/kaupan aukioloaikoina kassalta.

Askisto K-Vankkuri, Askistontie 1

Hiekkaharju SEO, Vanamontie 13

Kaivoksela Teboil, Vanha Kaarelantie 35

Kivistö Siwa, Liusketie 22

Korso Neste, Otavantie Kuninkaanmäki Neste, Vanha Porvoontie 247

Martinlaakso Neste, Vihertie 39

Mikkola Shell, Venuksenkuja 4

Rajatorppa Neste, Vapaalantie 1

Tikkurila Teboil, Valkoisenlähteentie 58

Vaarala Shell, Kuussillantie 19

Vantaankoski Hessumobiili, Vanha Nurmijärventie 64

Varisto Neste, Ulkoniitynkuja 2

Viinikkala, Esso Voutila, Nuolitie 1